sunnuntai 5. elokuuta 2012

Nyt jo?


Koulu alkaa parin päivän päästä. Äkkiäpä se kesä taas meni, vastahan minä pääsin lomalle. Onneksi tähän kesään on mahtunut yhtä sun toista jännää juttua, kun kerta menin naimisiin ja kävin häämatkalla.

Onneksi koulu ei tule ahmaisemaan valtaosaa päivistäni, vaan saan pehmeän laskun arkeen. Viimeinkin minä valmistun! Enkä pärkkele anna periksi. Mekko odottaa jo kaapissa käyttäjäänsä ja alppimaja valmistautuu syksyiseen juhlaan kunhan muutama opintoviikko on paketissa. Onneksi minulla on laaja tukijoukko, jonka avulla jaksan lakkiin asti.

Totta kai harmittaa kun en päässyt yliopistoon eikä avoimeen ole varaa, mutta kuitenkin olen hyvillä mielin. Aloitan eräänlaisessa työharjottelussa syksyllä ja odotan hiukan jännittyneenä sitä. Tiedä mihin hommiin ajaudunkaan sen myötä. Jostain syystä mietin ensimmäisenä uusia vaatteita, ompeluseura kokoontuu varmasti ennen sitä ja Helinän taitavissa käsissä saatan jopa minäkin onnistua. Niinhän sitä luulisi.


Tuleekohan minusta syksyn aikana näppäräsorminen konttorirotta? Ei se välttämättä ole huono juttu. Toivotaab, että minulle löytyy joku oikein mukava paikka työhommiin ja pääsen kiinni "tavalliseen elämään". Onhan kotona rötvääminen kivaa, mutta en halua syrjäytyä maailmasta.


Tulevalta syksyltä toivon reippautta ja energiaa, olen vähän (paljon) laiskistunut koiran lenkittämisessä, joten minun täytyy ryhdistäytyä. Eikä varmasti liikunta tee kenellekään pahaa, pitää vaan muistaa ottaa iisisti eikä lähteä heti juoksemaan maratonia. Varsinkin tällä rapakunnolla höystettynä huonolla selällä ja nilkoilla sekä astmalla kannattaa olla varovainen. Ollapa varaa niin kävisin kuntosalilla tai jumpassa, mutta minkäs teet. Käyn lenkillä koiraseurassa, siinäkin on tekemistä, varsinkin kun omistaa murkkuikäisen koirahölmöläisen.

Koitan samalla aivopestä itseäni syömään terveellisemmin ja kerään WHI:ssä inspiroivia kuvia muiden kivojen lisäksi. Toivottavasti onnistun ja terveellisemmät tavat jäävät pysyväksi osaksi elämää. Pieniä askelia, Phoenix, pienen pieniä... Onneksi tykkään salaateista ja muutenkin kasvisruuista todella paljon, olen vaan turkasen laiska kokki.


Inspiroivaa alkavaa syksyä meille kaikille, eiks jee?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti