maanantai 28. joulukuuta 2015

Are you listening?

Tervehdys täältä lahjojen, herkkujen ja niskajumin syövereistä. Joulu meni mainiosti ja etenkin kersat saivat paljon lahjoja. Itsekin sain muutaman paketin ja ostin ennakkoon itse itselleni pari lahjaa. Tilasin nääs erään aikakauslehden (ja nyt mietin toisen tilaamista, khöh) ja ostin aivan supermahtavan meikkipaletin, josta aiemmin olikin jo puhetta. Saanko esitellä, Viva la Diva ja Perfect nudies with a touch of plum!

(kuva: vivaladiva.se)

Ei voi kun kehua, ihana paletti! Osa napeista sopii meikäläisen kulmillekin, eikä tule sitä "piirsin ite tussilla"-efektiä, kuten usein kulmia värittäessä tuppaa tulemaan. Ainakin sellaisia virityksiä on tullut vastaan, ei oikein istu meikäamatsonin makuun. Noh, kukin tyylillään.

Lisäksi löysin ihan huipun putsarin, sillä lähtee jopa eräs tietty kajal, joka ei tahdo irrota pommillakaan. Minusta kun on tullut Dermosil-fani ja tämä tuote on sen lafkan valikoimista.

(kuva: dermoshop)

Puolukkaa sisältävä puhdistusöljy. Todellakin hintansa väärti ja erittäin riittoisaa, ihan muutama pisara riittää putsaamaan jopa sen hirviökajalin. Muutenkin jokainen ostamani Dermosilin tuote (E-vitamiini kasvovoide, muutama kynsilakka, peitevoidepaletti jne) on ollut hyvä, eikä tämä ole mikään maksettu mainos! Myös Viva la Diva on ihastuttanut tuolla mainitulla paletillaan ja ostinpa vielä itselleni huulipunan sävyssä Goth. Vai pitäisikö sanoa huulimusta. Ihan sama vaikka on mukamas "halpismerkki".

(vivaladiva.se)

(tämä on ihan itse ottamani ja sitä ei ole lupa kopioida!)

Kuvassa meikäläinen vähemmän fiksulla ilmeellä (ja kyllä, ihoni on ihan oikeasti noin vaalea), ulkoilmaoloissa. Mutta siinä on huulimustaa käytössä, pöö. Saatan ehkä sortua Viva la Divan tuotteisiin jatkossakin.

Äh, nyt piikkimatolle parantamaan ilkeää lihasjumia. Tai mikä lie kramppi onkaan. Auts!

maanantai 21. joulukuuta 2015

I'm dreaming of a white Christmas

Loskaa! Kenen luvalla? Ja vielä liukastakin, jopa koirantassuille. Elpu-parkakin muksahti aamulla pari kertaa. Joulumieltä vaan joo.

Noh, joulun ruokapuoli on hallussa, eli suunniteltu ja vähän ostettukin. Lahjoja on paketoitu susirumiin kötöstyksiin ja ostanen lisää, koska olen täysin sokaistunut ja seonnut materian alttarilla. Penskat ovat olleet saldosta päätellen tosi kilttejä. Itsestäni en tiedä, ostin itselleni Kicksistä ihanan Perfect Nudies-luomiväripaletin ja netistä tilattu Edgar Allan Poe complete tales and poems-järkäle saapui luettavaksi.

Olen ihan pähkinöinä joulusta. Rrrrrakastan joulua.


Ennen aattoa pitää ostaa ja valmistaa ruuat, paketoida loput lahjat (ja ostaa vielä ne muttaku tää on niiin ihana-lahjat), pestä sauna, vaihtaa lakanat ja pyyhkeet, siivota vielä vähän... Mutta ei! En ole stressaantunut yhtään. Miksi pitäisi? Jos kodissa on aattona sama kaaos kuin ennenkin, niin so what? Ei maailma siihen kaadu.


Vuosi on ollut melkoinen mylläkkä. Toinen lapsi, kulttuuririentoja Elvenpathin kanssa, kasvua ja kasvattamista. Elpu ja Bruce ovat elämäni suurimmat ja kirkkaimmat valopilkut, ilman heitä eloni olisi aivan toisenlaista, siitä puuttuisi niin paljon. Toivottavasti jatkossakin saan halauksia ihan muuten vaan ja olla "ääti makas", eli äiti rakas. Että minä olenkin muuttunut siitä tytönhupakosta tämän blogin alussa.

Mitäpä tähän enää lisäämään. Hyvää joulua teille kaikille siellä, sekä Kokki Sottaajan sivuille eksyneille!

(kuvat: We Heart It)

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Sweet dreams

Aloitan suru-uutisella.

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhlien aikana veljeni koira Rellu, virallisemmin Marnellin Hard to resist, siirtyi ajasta ikuisuuteen. Mitään ei ollut tehtävissä, muuta kuin se kipein päätös. Kivut ovat nyt poissa, samoin iki-iloinen hymypoika, pilkkumies, sir Biibu. Hyvää matkaa Rellu sinne kauas, pidähän hauskaa, mutta älä härnää Jassoa liikaa, jooko?

Eikä tässä kaikki. Tosin lievempänä. Meillä sairastetaan koko perheellä. Jopa pikku-Bruce sai tartunnan. Kyseessä on flunssa, joka on hirveä. Minun ääneni on käytännössä kadonnut, Inssi on melkein elävien kirjoissa ja lapset... Rakkaat Elpu ja Bruce. Molemmilta löytyi molemmista korvista tulehdukset, ekat ikinä. Siis antibioottikuurit itse kullekin. Onneksi yöt ovat olleet rauhallisia, Bruce itkee vain iltaisin ennen nukahtamistaan aika hurjasti, mutta Panadol pelastaa. Yllättäen pieni mies nukkuu aika paljon tällä hetkellä. Elpu alkaa parantua ja korvatulehdus tuli hänen kohdallaan täytenä yllätyksenä, sillä Elpu ei ole oireillut lainkaan. Brucen kohdalla minulla oli pieni aavistus.

Raskaita aikoja eletään siis.

Noh, joululahjat ovat sentään hankittuna suurimmalta osin (hyvästi veronpalautukset, oli kiva kun kävitte tililläni koreilemassa). Keksin tänään loistavan lahjan kummipojalleni ja Elpu saa halutessaan laittaa tuulemaan askarteluvärkkien parissa. Joulufiilis on hieman hakusessa surkean sään vuoksi, eikä edellä mainitut asiat tietenkään nosta tunnelmaa ollenkaan. Vaikka tänä vuonna joulu on erilainen. Vietämme aaton alppimajassa ja olen samaan aikaan surullinen ja innokas. Surullinen, koska tämä tulee olemaan ensimmäinen joulu pois vanhempieni nurkista ja se tarkoittaa perinteen katkeamista. Kamalaa! Onneksi vanhempani lupasivat tulla meille syömään aattona, jos pystyvät, myös heidän Muru-koiransa on tervetullut.

Innokas olen tietysti siksi, että tämä on uutta. Jännää. "Bränkkäriä". Tekemistä on tietty skiljoonan asian verran, mutta silti en stressaa yhtään (vielä!). Pitänee tehdä lista kaikesta ja tuntea suurta tyydytystä ruksatessa tehtyjä. Listafanaatikko täällä, hei vaan.

Nyt taidan sytyttää muutaman kynttilän. Yhden niistä Rellulle.

(Pahoittelen puuttuvia kuvia, meillä on teknisiä ongelmia)