torstai 29. maaliskuuta 2018

Oho hups

Kuten tiedätte, allekirjoittaneen liha on heikko meikkihyllyn äärellä. Todella heikko.
Erehdyin eilen "kipaisemaan" Ideaparkissa ja ka-ching! Olen myös hankkinut talven aikana yhtä sun toista, joten tässä lompakkoani ohentanut pläjäys pidemmältä aikaväliltä.

Sivellinsetti, merkistä ei mitään hajua. Bongasin nämä Tokmannin hyllystä ja tulivat heti käyttöön, Bruce kun nappasi salaa vanhan uskollisen poskipunasutini ja uhri on sen näköinen.



Yllä Essenceä, ensimmäisenä ylävasemmalla Holo Wow!-paletti ja Glow like a mermaid-highlighter. Yläoikealla Holo Wow!-sarjan korostuspuikko ja silmämeikkikynä, niiden välissä irtoglitteriä, pipettipulloissa nestemäinen highlighter vasemmalla ja oikella Made to sparkle-sarjan glow drops, eli hehkutipat(?).  Alavasemmalla Winter dreamin'-paletti ilman sivellintä. Alaoikealla You better work!-primer ja Volume booster-primer ripsille.

En ole vielä kokeillut kaikkia, en niin millään. Kokemusta on ainoastaan luomiväripaletista, ripsiprimerista, korostuspuikosta ja hehkutipoista. Sekä tietty siveltimiä olen testaillut jonkin verran. Ripsiprimer oli aika jännää, ripset värjäytyivät valkoisiksi. Harmillisesti ripsivärini oli ehtinyt vanhentua ja sen kanssa piti hiukan säätää. Kuitenkin primer antoi pituutta ja voisin kuvitella käyttäväni sitä säännöllisesti. Ainoa pieni miinus tulee poistamisesta, tuntui ettei mokoma tökötti lähde mihinkään! Toisaalta hyvä keikalla sun muissa jutuissa, mutta väsyneena meikkien poisto tuntuu joskus kovin raskaalta.

Luomiväripaletissa on mukavia sävyjä, luomiprimerin kanssa (sekin Essenceä) värit vahvistuivat ja sain aikaan heti paremman efektin. Harjoittelen välillä keikkameikkiä ja sitä ajatellen haluan muutaman oikein pigmenttisen luomivärinapin kokoelmiini.

Korostuspuikko on mielestäni aika lähellä Essencen toista samanlaista puikkoa, jossa on hologrammikorkki. Yllättäen sekin on arsenaalissani. Ensin mainitussa on hieman hillitympi pigmentti ja jälki ei ole ihan niin sininen kuin hologrammikorkillisessa. Noita hehkutippoja olen käyttänyt useamman kerran, sekoitan muutaman pisaran meikkivoiteeseen ja a vot. Kasvoihin tulee sopivasti hehkua ja kuultoa, ei liikaa.

Siveltimet ovat pehmeät ja mielestäni aika raskasvartiset verrattuna muihin omistani. Varret ovat metallia ja osin kolmionmuotoiset, ehkä vähän ergonomisemmat. Ihan hyvät peruspensselit.

Tässä tulikin mieleeni, että tarvitsen mahdollisesti lisää kangasnaamioita ja ties mitä muuta. Olen alkanut kiinnostua ekologisesta kosmetiikasta, eli tässä kohtaa voidemaisesta deodorantista ja palasampoosta. Saas nähdä milloin keksin hankkia moisia käyttööni.

Jos nyt hetken pitäisi taukoa meikkiostoista ja keskittyisin saamaan näistä uusista(kin) täyden ilon irti.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Kevät saa, trallallaa! Vir var, anna rahaa!

Jee, aurinkoa! Sulavaa lunta! Sanoinko jo aurinkoa? Ihan huikea fiilis kun aikaisin aamulla on valoisaa ja aurinko lämmittää. Sopivasti tänä aamuna olikin sitten 16 astetta pakkasta, brr.

Keikkaa pukkaa taas, enää kaksi viikkoa ja kahdet treenit. Jännittää jo, mutta vain koska joudun ajamaan itsekseni pitkän matkan ja paluumatka tapahtunee yön pimeinä tunteina. Reitti ei ole likimainkaan tuttu ja se on paikoin pimeä, siellä on myös nähty hirviä. Arvannette, etten ole kovin rauhallisin mielin sen suhteen. Pitää ajaa rauhassa ja kurvata vaikka sivuun jos väsyttää tai muuten tarvii taukoa.

Viime päivät ovat menneet ehkä hiukan haikeissakin tunnelmissa, sillä Brucen imetystaival loppui torstaina. Imetin viimeisen kerran keskiviikkoiltana ja nyt ollaan menty ihan ilman. Urakka on ollut pitkä, välillä raskas, mutta kuitenkin olen kiitollinen että olen voinut imettää Brucea alun hankaluuksista huolimatta. Elpua imetin 1v2kk, joka on aika paljon vähemmän. Tosin Elpu on ollut huomattavasti parempi syömään kiinteiden aloituksesta asti. Olen molempiin imetystaipaleisiin tyytyväinen ja iloitsen onnistumisesta.

Toivon mukaan siis saan nukkua parit kunnon yöunet ennen keikkaa!

Sitruuna-inkiväärihauduketta rasittuneille äänihuulille

En halua juuri nyt edes ajatella keikkaa, koska se tosiaan hermostuttaa (myös sillä kivalla tavalla) liiankin kanssa ja täytyy treenata, sekä kuntouttaa ääntä. Viime treeneissä ääni alkoi väsyä ja äkkiä tuntui pisto äänihuulten kohdalla. Itse diagnosoin väärän hengitystekniikan ja huonon lämmittelyn syyllisiksi, joka todennäköisesti turvotti äänihuulia ja aiheutti kipua. Eli en ole kovinkaan paljoa laulanut tällä viikolla, vaan juonut lämmintä, vokalisoinut ja tehnyt hengitysharjoituksia. Tänään sitten treeneihin ja ajatuksen kanssa settiä läpi. Valmisteluja on laulamisen lisäksi myös ulkoisessa habituksessani, olen aivan ulalla sen suhteen.

Pääsiäistunnelmissa on hyvä miettiä tulevaa viikkoa, jolloin olisi tarkoitus käydä pitkästä aikaa Haaparannan suunnalla. Elpu jo ilmoitti syövänsä lihapullia "siinä isossa kaupassa". Candy World olisi varmasti lasten mieleen, mutta en usko mielenterveyteni rippeiden kestävän sitä reissua. Joten Ikea ja Coop/ICA Maxi/Rusta kohteiksi, siinä kaikki. Pitäisiköhän laittaa vähän ostoslistaa kasaan?

tiistai 27. helmikuuta 2018

Antaa paistaa

Huh. Meillä on sairastettu useampi viikko. Ensin tuli influenssa, joka kaatoi minut ja lapset. Nyt voin sanoa että se on kamala tauti, perus kausiflunssa on ihan pelleilyä sen rinnalla. Elpun kuume oli välillä hurjat 41 astetta, itselläni oli vain 39 ja rapiat. Ehdittiin olla reilu viikko terveenä, niin tulipa sitten se flunssakin. Elpu on jo terveenä, vielä yskä kiusaa hiukan, Bruce alkaa osoittaa toipumisen merkkejä. Itse olen hiukan siinä rajalla tuleeko tauti päälle vai ei. Onneksi tällä viikolla ei ole treenejä, niin saan lepuuttaa äänihuulia ja lääkitä itseäni kaikessa rauhassa. Huhtikuussa pitäisi huristella keikalle toista sataa kilometriä.

Jotain hyvääkin, paino on pudonnut jo 4 kiloa tälle vuodelle. Hetken kävin jo -5:ssä, mutta en vielä uskalla iloita siitä. Jos toinen mokoma olisi pudotettu keikalle, niin mahtava juttu. Innostuin joogasta, mutta arvatenkin se on tauolla sairastamisten vuoksi. Vaikka itse olisinkin täysin terve, olen niin univelkainen etten jaksa oikein mitään järkevää. Etenkin Brucen yöt ovat olleet vaikeita ja käyn välillä aivan ylikierroksilla univajeen vuoksi. Onneksi nämä räkärutot eivät kestä kuukausia, luultavasti ensi viikolla ollaan taas terveinä. Kevät on jo aivan nurkan takana, ihanaa valoa!


Joogahommia ja lumikoira, sekä Elpu.

Koska kevät painaa päälle, hinkuan maljakkoon keltaisia tulppaaneja, kirkasta keväistä vihreää sisustukseen ja haluaisin kunnolla siivota koko kämpän. Olenkin jakanut urakkaa osiin ja teen varmaan vielä erikseen jonkinlaisen suunnitelman miten etenen "suuren räjäytyksen" kanssa. Tehtävää riittää, kuten aina. Onneksi aurinko paistaa enemmän ja päivä pitenee, se antaa hurjasti energiaa ja parantaa mielialaa. Hiihtoloma on ensi viikolla ja arvatenkin huristan lasten kanssa kotikonnuille muutamaksi päiväksi. Koiraosasto meni edeltä pitämään seuraa vanhempieni Muru-koiralle, sekä keventämään omaa taakkaani sairastamisen keskellä.

Suunnittelen uuden talvitakin ostamista, samoin pitäisi tilata lisää naamioita Bearelilta. Pankkitili ei ehkä taivu kaikkiin haaveisiin, mutta kaikki aikanaan. Otetaan asia kerrallaan!

tiistai 9. tammikuuta 2018

Hei vaan 2018!

Niin se vuosi meni ja vaihtui. Itse olin h-hetkellä keikkapaikan takahuoneessa, eli bäkkärillä. Siitä noin puolisen tuntia myöhemmin alkoi keikka, ensimmäinen sillä porukalla, mutta ei viimeinen. Keväälle on tiedossa pari vetoa lisää, en malta odottaa!

Haikein mielin palaamme alppimajassa arkeen, eli siivoamme hiljalleen joulua pois ja siirrämme katsetta kevääseen. Päivä onkin jo pidentynyt hieman, mikä on arvatenkin ihanaa. Rakastan luonnonvaloa, joten haluaisin sen tulvivan joka raosta. Eilen oli niin kylmä, etten paljoa voinut ulkoilla ilman hengenahdistusta. Ärsytti, samoin koiraosastoa paleli, kun tassut nousivat välillä korkealle lämmittelemään. Onneksi tänään on paljon lauhempaa ja pääsin vähän jaloittelemaan, murtunut varvaskin alkaa tuntua paremmalta. Olisi kohtalon ivaa, jos murtaisin toisesta jalasta varpaan. Keikalla selvisin hyvin, vaikka vähän pelkäsin ettei varvas antaisi isommin varaa liikkua, saati valita muita kenkiä kuin töppösiksi nimittämäni tekoturkissaappaat. Onneksi varvas kesti maihareiden paineessa ja pitkän keikkaillan. Seuraavana päivänä oli pää kipeä senkin edestä, valvominen ja hurjan pitkäksi venynyt ateriaväli purkautuneen stressin kanssa pamauttivat kallooni vuosisadan migreenin. Ai hitto sitä tuskaa! Toivottavasti sellaista ei tule enää ikinä, saati pahempaa. Pitää seuraaville keikoille muistaa ottaa mukaan syötävää ja koittaa ottaa vaikka torkut, jos mahdollista. Ainakin huhtikuun keikkamatkan aikana ehtisi nukkua, jos ei tarvitse ajaa koko matkaa. Tiedossa on toista sataa kilsaa maantietä ja pitkä yö. Ehkä jokainen meistä haluaa siinä tilanteessa ottaa unet. Jos tulee pidempiä reissuja, niin alan miettiä majoitusta tai muuta, sillä en halua ajaa samoilla silmillä keikan jälkeen pitkää matkaa, enkä varsinkaan yksin.

Ensi viikolla olisi meikäamatsonin syntymäpäivä, hui! Ajattelin tehdä jotain jääkaapissa möllöttävästä kinuskinmakuisesta tuorejuustosta, jos en muuta niin kakkua. Sain jo ensimmäisen lahjan, Mine Güngörin Metsämansikat-kaulakorun. Se on ihanampi kuin kuvittelin.

(kuva: Weecos)

Weecos on käymisen arvoinen paikka, siellä on vaikka ja mitä kivaa. Lompakko sanoo pian isosti iik, kun kuolaan ties mitä koruja, vaatteita ja sisustustavaraa. Noh, aina saa haaveilla.

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Joulun lahjasaalis ja vähän muutakin

Pyhät menivät hujauksessa kotikonnuilla, käytiin myös moikkaamassa anoppia sekä lankoa avovaimoineen, joiden esikoista odotetaan syntyväksi helmikuussa. Bruce jatkanee sen puolen sukupolven ainoana poikana, sillä tulokas on todennäköisesti tyttö.

Lahjavuoren perusteella lapset ovat olleet taas kilttejä, sillä paketteja oli taas hurja kasa. Toki saatoin itse olla siihen osasyyllinen. Elpu sai suuresti toivomansa Lumo Stars Mortti-pehmon, eli sateenkaarisiilen, sekä Loopin' Louie-pelin, lapsille sopivia kynsilakkoja, pari barbinukkea, yksisarvispehmon Itse Ilkimys-elokuvasta, haalaripyjaman, värityskirjan ja värikyniä, kimaltavan pörrökäsilaukun, rannekorun ja kimaltavan hiusjutun. Frozen-sarjaa tuli myös, lautapeli, eväsrasia, palapelikirja, aamiaisastiasto ja tyyny. Kyllä oli neiti onnessaan!

Brucelle pukki toi pikkuatoja, pienen traktorin, isomman traktorin, ääntelevän kaivurin, merinovillaisen kypärämyssyn, Mauri Kunnaksen Hurjan hauska autokirja Ryhmä Hau-retkiastiaston laukussa, haalaripyjaman, Salama McQueen-pyjaman, -tyynyn, -astioita ja -pehmo. Poika oli erityisen iloinen Salama McQueen-jutuista, pyjamapaita piti saada heti päälle ja pehmo unikaveriksi.

Yhteislahjoja oli jopa kaksi, Lucy Cousinsin kirja Nok nok nok (tunnetaan myös nimellä "Tikkakirja!") ja iso paketti Duploja.

Ja ennen kuin kukaan kitisee, että onpa epätasaisesti paketteja, niin ei! Elpun saaman eväsrasian sisällä oli kynsilakkoja, käsilaukun sisään oli sullottu rannekoru ja hiushärpäke. Paketteja oli tasan saman verran molemmille, joten huoli pois.

Itse sain myös pari pakettia, olin näemmä kiltti minäkin. Lammaskuvioinen huivi, kynttiläkippo ja kimaltava kynttilä, valkoinen suora mikkiteline, pari korurasiaa, susikorvakorut, colliekorusetti, Antti Holman Kauheimmat runot sekä kirjat Hygge ja Vintage fashion. Kosmetiikkaa jopa kaksi pakettia, Dermosilin Darling ja Rose Gold. Testasin hetki sitten Darlingia, eli kunnon jättituubi helmiäispinkinsävyistä käsivoidetta ja puuvillahanskoja. Ah, miten ihanan pehmeät kädet sainkaan! Rose Gold-setti sisältää kynsilakkoja sekä kynsipuuteria. Kruunasin hemmotteluni vielä Bearelin naamioläjän teepuuta sisältävällä kangasnaamiolla ja Dermosilin jalkaseerumilla. Huomenna nääs mennään ihmettelemään Ikeaa ja Haaparantaa.

Bearelin uudet naamiokokeilut, otin settiin vielä aiemmin nähdyn Holika Holikan naamioläjän

Hiukan jännittää miten jalka kestää, sillä mursin viikko sitten varpaani. Sopivasti kesken jouluvalmistelujen! Noh, tulipa se aatto ilman hästäämistäni ja onneksi murtui vain yksi varvas, eikä koko koipi, uusi vuosi menee minun osaltani keikkalavalla. Tarkempaa tietoa en anna, vaikka runsas kuulijajoukko onkin erittäin tervetullut juttu. 

Mutta nyt nukkumaan, niin jaksaa huomenna ostaa taas vaikka ja mitä. Tai ainakin kävellä ja kokeilla mitä varvas tuumaa moisesta. 

Hyvää yötä!

perjantai 1. joulukuuta 2017

Minulta minulle

Hyvää joulukuuta! Olen polttanut hiukan etukäteen veronpalautusrahaa ja hankkinut kerrankin itselleni sitä sun tätä. Ensimmäiset paketit tulivat vastikään, toki niissä on ollut muutakin kuin ryönää vain minulle, en nyt sentään jätä lahjomatta läheisiäni.

Joten, joulusalaisuuden nimissä en paljasta ihan kaikkea paketeista paljastunutta. Mutta suorilta käyttöön meneviä saatte ihmetellä.


Ensin Dermosilin ihanat Let's Celebrate-pakkausen käsisaippua ja -rasva, jotka tuoksuvat niin hyvälle että voisin nuuhkia käsiäni 24/7. Nämä tuoksuvat lakritsalle, ihanaa! Melkein nuolaisin käsiäni kun levitin testeristä voidetta näpeilleni, niin syötävän hyvälle se tuoksui. Koska suklaan lisäksi rakastan salmiakkia ja lakritsaa, niin voinette kuvitella että tykkään.

Tässä toisenlainen lakritsa, nimittäin nuorin kissatriosta, Laku Taavettiina.


Tässä taas K-kosmetiikkaa Bearelilta. Takana Misshan naamiosivellin ja sen vieressä Neogen Code9 Gold veil hydrogel mask. Pikkuinen laatikko keskellä sisältää silmänympärysvoidetta, Mizon Snail repair eye cream nimeltään. Isompi kullanvärisessä laatikossa taas on Kocostar Princess eye patch-silmälappuja, jotka siis laitetaan siihen kohtaan joka on aina musta. Ainakin omat silmänaluseni ovat sen verran tummat ettei tahdo meikki riittää. Mustassa rasiassa on tuubi mönjää nimeltä SG Ultimate Black suction mask peel-off. Toisin sanoen mustaa töhnää, joka levitetään naamalle, annetaan kuivua ja kiskotaan irti, mukana pitäisi tulla ties mitä inhaa ihohuokosten uumenista.


Tässä sitten nippu niitä kangasnaamioita Holika Holikalta. Ylärivissä alkaen vasemmalta damaskinruusu, sheavoi, sitruuna ja mansikka. Alhaalla kurkku, avokado ja vihreä tee. Testasin eilen illalla avokadon ja se toimi hienosti! Flunssan vuoksi olen niistänyt niin paljon, että nenänpielet ja ylähuuli ovat aivan hilseilleet kuivuuttaan. Iho on ollut niistä kohdin punainen ja arka. Rasvaaminen tietty kirvelee, sama mitä on laittanut. Mutta tämä naamio ei kirvellyt, koska iho oli jo hiukan palautnut ennen sitä, eikä pahemmin tuoksunutkaan herkkään (ja vähän tukkoiseen) nenääni. Olen tosi tyytyväinen tulokseen, sillä punoitus katosi nenältä kokonaan, samoin ylähuulesta ja kasvot suorastaan hehkuivat! Upeaa! Taidanpa kokeilla jotain noista pian uudelleen, nyt flunssakierteessä räpiköidessä iho tarvitsee hemmottelua.

Voi olla, että tilaan vielä jotain kosmetiikkaa tälle vuodelle. Ainakin Essencen uusia meikkejä himoitsen niin valtavasti, jotka näkyvät olevan vähissä parissa paikallisessa liikkeessä. Noh, ei maailma siihen kaadu vaikka jäisinkin ilman highlighteria tai huulimaalia. Nyt en voi juurikaan edes meikata tämän nuhan vuoksi, joka onneksi alkaa parantua. Sunnuntaina pitäisi laulaa ja uuden vuoden aattona nousen pitkästä aikaa keikkalavalle, onhan sitä jo odotettu. Juhlitaan ensin itsenäisyyttä ja joulua, tulisipa joulukalenterini pian!

maanantai 30. lokakuuta 2017

Talvi se tuli

Ohoh, talvi taisi tosiaan sitten tulla ja joulumieli sen mukana. Kalenteri keittiön seinällä kertoo myös omaa tarinaansa, jouluun on enää muutama viikko. Ennen itse aattoa pitää tehdä yhtä sun toista ja juosta tukka putkella pitkin poikin. Tänä vuonna tosin sovittiin vanhempieni ja veljeni kesken että emme osta aikuisille lahjoja, lapsille vain, eli joudun ostamaan itse omat lahjani. Äh, menee yllätysmomentti vähän vaisuksi. Lapsille saa taas lahjojen lisäksi uusia vaatevarastoja, sillä yllättäen mokomat ovat kasvaneet ihan hurjasti. Tänä aamuna huomasimme Brucen talvikenkien olevan tiensä päässä, onneksi karvavuorisilla kumppareilla pärjää märän lumen keskellä. Tarvitaan taas hanskoja, pipoja, lapasia... Tänä vuonna vielä pitäisi keksiä jostain Elpulle sukset ja minulle monot.


Hulluilta päiviltä nappasin yllä olevan hedelmäkorin, Vallilan Ohra-lakanat, Bounty-levitettä ja Tigin Big big hair sampoon sekä hoitoaineen.

(kuva: Vallila)

(kuva: nordicfeel.fi)

Viime viikolla vietin lasten ja koiraosaston kanssa muutaman päivän kotipuolessa. Teki hyvää, lapset saivat viettää aikaa isovanhempiensa ja enonsa kanssa, kävimme moikkaamassa Elpun kummeja ja heidän poikakolmikkoaan. Toivottavasti päästään pian takaisin, eikä tarvitse odotella kuukausia. Toki koulu ja harrastukset sun muut vievät oman osansa elämästä, Elpun balettitunti on sopivasti perjantaisin, ja minun bänditreenini sunnuntaina. Joulukuussa on tiedossa keikka pitkän tauon jälkeen, iik ja jee! Ehkä seuraava postaus voisi sisältää kuvia promokuvauksista ja muutenkin muutaman sanasen harrastukseni nykytilasta.

Nyt hetkeksi päikkäreille kuittaamaan univelkaa ja sitten reippaana lenkille sun muuta. 

Lumista ja mukavaa maanantaita kaikille!