keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Pränn pränn!

Meillä metelöidään, kun menossa on ikkunaremontti. Ja koska ovi on auki, täällä on kylmä. Jouduin julmasti telkeämään kissat kylpyhuoneeseen, koska muuten ne olisivat karanneet. Eihän se kivaa ole, mutta parempi näin kuin kissat bussin alla.

Eilinen pääsykoe meni ihan mukavasti, nyt jäädään odottamaan miten kävi. Osasin mielestäni vastata ihan hyvin etenkin esseekysymyksiin. Nyt peukut pystyyn, että ovet HuTKiin aukeavat pikku-Phoenixille ensi syksynä! Vielä olisi markkinoinnin pääsykoe ensi kuussa, mutta en ota siitä ollenkaan paineita. Lähtöpisteeni sinne eivät varsinaisesti ole kovin mairittelevat. HuTKiin minulla on selkeä mahdollisuus, sillä lähtöpisteet ovat mielestäni melkoisen hyvät, 23/30. Nyt toivotaan, että pääsen opiskelemaan. Olenhan jo katsellut uusia kouluvaatteita, tyyli ennen kaikkea. (lisää tähän kunnon hekotus)

Tänään en ainakaan remontin aikana tee kouluhommia, sillä ajatus ei kulje ja sormet ovat kylmyydestä sen verran jäykät, etteivät ne oikein tanssi näppiksellä. Kyllä, on toukokuun loppu, aurinko paistaa, pääskyt lentävät taivaalla ja täällä on ihan sairaan kylmä. Olen vyötäröstä alaspäin peiton alla, kun en muuten tarkene, nenäkin on ihan kylmä. Valivali.

Toisaalta, olisin myös päiväunien tarpeessa, luin maanantaina melkein kolme kirjaa pääsykokeisiin ja eilen tosiaan oli se koe. Kävin Inssin kanssa Zeppelinissä hummailemassa ja hauskaa oli, vaikka väsytti. Tänään otan taatusti päikkärit, kunhan nuo remppareiskat saavat työnsä tehtyä. Ihan varmasti. Urakka on luultavasti jo voiton puolella.

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Yäh

Saamarin migreeni. Koko ajan riesana, kiitos ukkosen ja muiden sääilmiöiden. Minä sitten en tykkää keväästä!


Koska olen migreenikonkari, osaan konstin jos toisenkin sen taltuttamiseksi, mutta aina ei onnistu. Varsinkin perjantain kohtaus oli sellaista luokkaa, ettei mikään auttanut. Onneksi kehollani on hauska ominaisuus sietokyvyn ylittyessä hyytyä, eli nukahdan.

Lääkkeitä on kokeiltu jos minkälaisia, mutta ei auta ei. Aina on jokin, lääke ei sovi, siitä tulee kauheita sivuvaikutuksia, se ei tehoa... Jos joku edes uskaltaa väittää, että migreeni ei ole iso juttu, ei ilmeisesti ole kokenut kunnon migreenikohtausta. Sen kanssa kun ei voi olla, mitenkään päin ei ole hyvä ja kivun takia toimintakyky lamaantuu. Googleen vaan hemipleginen ja/tai aurallinen migreeni, ne ovat riesanani. Ymmärtääkseni Horton ja hermopistesärky (tai jotain siihen suuntaan) ovat vielä pahempia. Mutta, uskokaa pois, pelkkä perusmigreenikin on enemmän kuin tarpeeksi. Kyllä sillä saa tuskanhien pintaan.


Jospa tämä tuskien kausi alkaisi kohta helpottaa, ainakin stressimäärä hupenee tiistain jälkeen, kun historian pääsykoe on onnellisesti ohi. Lukeminen on mennyt harakoille edellä mainitun syyn vuoksi, osasyynä puhdas väsymys. Olen lujilla. Siksi pikavisiitti vanhemmilleni toi todella kaivatun hengähdystauon ja mieli sai levätä, vaikka kunnon lepoa saa vielä odottaa pari viikkoa. Kesäkuussa on sitten yksi toinen juttu, mutta ei murehdita vielä sitä. Vinkiksi vain:

Miettikääpä sitä.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

On the silver screen

Kävin avokkini kanssa katsomassa The Avengers-leffan. Ihan hauska rymistely, Iron Man on henkilökohtaisesti hauskimpia Marvel-hahmoja. Wolverine on kuitenkin ykkönen. Huomenna (tai siis tänään) Finnkino kutsuu katsomaan kovasti odottamaani Tim Burtonin Dark Shadowsia, jee! Toivottavasti jaksan panostaa pukeutumiseen edes vähän, vaikka menemme päivänäytökseen. Raitajakkuni on pakko päästä ulkoilemaan, onhan kyse itse herra Burtonin tuotoksesta. Raidat kuuluvat asiaan!

Kuvan asukokonaisuus minulle, kiitos! Restyle.pl tarjoaa kuvan, kuten huomata saattaa. Weheartit tarjoaa loput.


Ollapa sitä kyhnyä, niin ostaisin tonneittain uusia vaatteita. Vaikka oikeaa onnea ei pönkkähameella saa, mutta onhan ne silti kivoja juttuja.


Vielä kun saisi aikaan viktoriaanishenkisen asun ja sivistyneen (mukamas ainakin) teehetken ruusukupeista ryystäen ja puputtaen paakkelssia. Mm. Kaapissa odottelee kassillinen mustaa pitsiä, josta voisi tehdä vaikka ja mitä jos osaisin.


Aargh! Miksi maailmassa on niin paljon kaikkea nättiä? Pieni tytönhupakko menee ihan sokerihumalaan.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Väsynyt amnesia

Olen ihan poikki. En muista mitä vastasin kasvatustieteiden pääsykokeessa, muistan vaan, että kysymyksiä oli paljon ja salissa oli tosi kylmä. Tänään paketoin tilastomatematiikan tentin ja olo oli taas sekava. Nyt kaipaan päiväunia. Mutta yliopisto tuntui muuten hyvin miellyttävältä paikalta, kovin aikuiselta ja sivistävältä. Toivon pääseväni humanistisen tiedekunnan hilpeäksi haalarihemmoksi. Menin innoissani eksymään Restylen sivuilla ja huonosti kävi.

Katsokaa nyt tätä kokonaisuutta!
Ja nämä!

Näitähän riittää. Saahan sitä haaveilla. Restyle ei mielestäni ole mikään megakallis paikka, alin laukku maksaa nyt alennettuna vajaa 15 euroa. Ainoa tilaukseni oli kyllä hyvin miellyttävä kokemus, joten suosittelen kaikille ko. puljua. Ehkäpä ostan muutaman ihanan kouluvaatteen jos yliopisto avaa minulle ovensa tulevana syksynä. Jännityksellä odotan.

lauantai 5. toukokuuta 2012

It's a rainy day

Sataa ja tuulee, päätä on särkenyt ja sen vuoksi olen hiukan pihalla. Onneksi pahin on jo ohi, makasin horkassa säikkyen oman hengitykseni ääntä. Enkä kuorsannut, nenästä kuului heikko skviik.

Koitin lukea pääsykokeisiin, mutta siitä ei tule mitään. Saan nihkeästi luettua parikymmentä sivua ja sitten huono olo iski. Saamarin aivotärähdys. Koita tässä nyt selvitä pääsykokeista ilman lukemista. Aarrggh.


Onneksi tärkein pääsykoe on loppukuusta, joten siihen mennessä ehtii parantua. Toivottavasti. En halua aivotärähdyksen pilaavaan loistokasta yliopistouraani. *lisää tähän silmienpyöräytys*

Huomenna yritän taas kiusata kipeitä aivojani tankkaamalla kasvatustieteen kiemuroita. Ehkä tulen saamaan veritulpan, syyliä ja ihottumaa. Phoenix ei jaksa olla viisas tänäänkään.

Mutta onneksi Suomi voitt Valko-Venäjän 1-0!

perjantai 4. toukokuuta 2012

Kasvatustieteitä ja paketteja

Argh. Koipi taas paketissa, voi perhanan perhana!

Kaaduin teatraalisen lennokkaasti portaissa, putosin vajaa 1,5 metriä suoraan parkettiin. Tuloksena todella pitkä reissu OYSiin ja diagnoosiksi sain venähtäneen nilkan ja aivotärähdyksen. Nyt jalassa on neopreeni-tuki, eikä suinkaan liimaside. Keppejä en onneksi saanut. Eilen olin tosi väsynyt, sillä olin viettänyt yön päivystyksen sohvalla kipeänä. Eli toissapäivänä otin tämän komean ilmalennon ja eilen sitten koitin opiskella sekavana kirjanpitoa. Moni luulee, että portaita oli vähintään 10 000 ja putosin kolmannesta kerroksesta. Ei sentään, askelmia oli neljä ja putosta tosiaan sen toista metriä. Totta kai siinä olisi voinut käydä tosi pahasti ja se sattui, löinhän puolet kropastani lattiaan. Ohimoni on hieman arka, samoin vasen käsi, vasen nilkka nyt on tosiaan nurin ja kipeähän se, eilen vielä hyppelin sillä, tänään kävelen melkein normaalisti.

Tänään sitten luetaan pääsykokeisiin ja tehdään kotihommia pienesti. Nautiskelin juuri lounasta ja kohta jatkan tätä pänttäämistä, vaikka aivotärähdyksen jälkeen ei hetkeen saisi tehdä mitään vastaavaa, kuten ajaa autoa (on muuten tosi hankalaa ajaa nyt, kun kytkinjalka on paketissa), pelata tietokonepelejä ym, keskittymistä vaativaa. Ehkä tämä pänttääminenkään ei ole ihan parasta toimintaa, siksi luen hyvin vähän kerrallaan ja kuulostelen koko ajan vointia. Lenkille en saa lähteä, sattuneesta syystä. Tsöh.

Kaikesta huolimatta hyvää viikonloppua kaikille! Tämä tyttö aloittaa tänään penkkiurheilun, kun kotikisat alkavat. Go Leijonat!