keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Shake it, baby!

Tasan ei mene onnenlahjat, vai miten se oli. Loop on ruoskinut minua liikkumaan ja sunnuntaina kävelin lähes 3 tuntia. Eilen koitin hieman lepuuttaa, kun takareisissä on kiristänyt. Eilen aamuna lähdin normaalisti aamulenkille koiraosaston kanssa ja totta kai sateeseen. Pääsin noin 100 metriä kotoa, kunnes alkoi sattua. Lenkki loppui lyhyeen ja koipi on paketissa. Epäilen rasitusvammaa. Akillesjänne on tällä kertaa syyllinen ja ketutus... Onhan sitä.

Arvatenkin koiraosasto on hyvin loukkaantunut jalkavaivaisen palvelijansa kyvyttömyydestä lenkkeillä hetkeen. Jopa autolla ajaminen on aika tuskaista hetkittäin, onneksi vauriokoipi on vasen, joten sitä ei tarvitse kovin paljoa rasittaa, mitä nyt painaa kytkintä aina välillä. (kyllä meidän molemmat pirssit ovat manuaalivaihteisia möhköjä)

Nyt siis istun tiukasti takalistollani, lepuutan koipea ja mietin ties mitä. Alan olla vakuuttunut siitä, että olen lyönyt pääni kun mietin suksia. Kyllä, suksia! Minä joka en voi sietää murtomaahiihtoa, mietin välineitä siihen. Laskettelu on kivaa, mutta hissiliput maksavat ja tuleeko sitä(kään) harrastettua niin paljoa että oikeasti kannattaisi ostaa pelit ja pensselit. (minulla muuten on jossain laskettelusukset ja -monot, mutta tuskin ne enää ovat sopivat) En ehkä ryntää ostamaan minkäänlaisia hikilautoja vielä pitkään aikaan (eli tänä vuonna, luulen).

Toki kaipaan salille, tosin vatsalihastreenikarenssi kestää kevääseen ja tietty rahatilanne määrää lopullisesti milloin pääsen taas nostamaan rautaa. Enkä saa ponnistellakaan kovasti, eli nostaa hampaat irvessä ja verisuonet pullottaen mitään oikeasti painavaa. Eli jalkaprässiin ei laiteta 80 kiloa rautaa ja väännetä menemään. Tunnustan, että se on yleensä 60kg, 80 on maksimi ja minä treenaan noin 70-80% maksimista, eli isohkoilla painoilla lyhyitä sarjoja.

Mutta tosiaan, nyt vaan odotellaan kivuttomuutta ja tässähän voi mennä hetki. Pentele!

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Let the storm rage on

Arvatkaapa kuinka monta kertaa olen kuullut viime päivien aikana Let it go:n? Varmasti saman verran kuin minulla on ikävuosia. Nami nami.

Noh, ei se mitään. Tämä viikko on mennyt Loopia tuijotellessa, kun koitan saada aktiivisuuspalkkia täyteen ja joka päivä olen siinä onnistunutkin, hyvä minä! Vielä tarvitaan enemmän aktiivisuutta, mutta hyvä alku on saavutettu ja tosiaan tuo Loop yhdessä H7-sykevyön kanssa kannustaa (pakottaa) liikkumaan, nostamaan hanurin sohvalta ja ottamaan askelia. Tosin kun kerta imetän, niin istun toimituksen ajan, paitsi öisin hoidan homman makuullaan.

Yritän myös syödä fiksummin, mikä onnistuu jossain määrin. Olen vaan semmoinen herkkuhiiri, että söisin vaikka joka välissä ties mitä sokerista ja epäterveellistä. (lue: suklaata) Toki jos mieleni tekee jotain hyvää, niin sen sallin, kunhan en vedä kaksin käsin herkkuja napaani ja aiheuta itselleni insuliinishokkia tai sokerikoomaa. Toki tavoitteenani on syödä terveellisesti ja monipuolisesti, sekä pitää kiinni säännöllisestä ruokarytmistä. Haluan nääs pudottaa nykyisestä painostani 10 kiloa ja kiinteytyä hottismutsiksi, tiedä miten sen teen, mutta motivaatio on tällä hetkellä hyvä.

Tässä kohtaa mainostan liittyneeni Instagramiin, minut löytää sieltä nimellä phoenixofthenorth. Saa liittyä seuraajiin! Tähän mennessä kuvamateriaalia ei ole kertynyt paljoa, kun opettelen vielä palvelun käyttöä. Tiedossa siis lisää henkilökohtaisempia kuvia, kunhan pääsen kärryille.

Palaillaan, meikä lähtee puleeraamaan kuontaloa. En ehkä ota selfietä.