Minun ehkä pitäisi olla nukkumassa, mutta tässä vaan istun. Kävin saunassa ja kuivattelen, sekä seuraan samalla telkkarissa pyörivää luentosarjaa, Royal Institution Christmas Lectures. Size matters on nyt menossa.
Olen törmännyt moneen uuteen kivaan blogiin ja samalla tullut miettineeksi omaa elämääni. Nyt kun kaikki aloittavat tipatonta, laihduttamista, liikuntaa ja muuta, kutsun itse sitä tammikuun askeesiksi. Itse kieltäydyn tekemästä uuden vuoden lupauksia ja etenkin laihdutuskuurit ovat iso nounou. Totta, olen laihtunut 26kg lokakuusta 2010, mutta minä en ole missään vaiheessa tuona aikana laihduttanut tietoisesti. Jos nimittäin alkaisin tietoisesti laihduttaa, se menisi heti reisille. En halua kiusata itseäni, tietty minun täytyy huolehtia itsestäni, mutta en ala rääkkäämään kroppaani. Toivon tämän vuoden olevan täynnä kivoja juttuja, isoja ja pieniä. Ehkä innostun liikunnasta enemmän ja kokkaan terveellisempää ruokaa. Tiedän, että painoa saa vielä pudota ja kunnon kohottaminenkaan ei tee pahaa, nyt kun löytyi helpotusta rasitusastmaan. Juoksemaan minusta ei ole, kun olen selkävaivainen, mutta lenkkeily koiran kanssa leppoisasti kävellen tai pyöräillen on ihan mukavaa.
Ruokavaliossani voisin lisätä kasviksia entisestään, vaikka niitä pyrinkin syömään usein. Lisäksi haluaisin tehdä erilaisempia ruokia, verraten nykyisiin. Valitusta ei ole kuulunut, mutta vaihtelu virkistää. Omistanhan läjän keittokirjoja, joita on todella kiva selailla ja plärätä. Nyt kun ruokasalimme on saanut uuden hyllyn ja pienen pöydän (myytiin konsolipöytänä), se on viihtyisämpi ja ehkä eksyisimme syömään sinne olohuoneen sijaan. Me pahikset syömme sohvalla telkkarin ääressä, hyi! Yksi suuri helmasynti syömisessä, kuulemma. Ehkä vielä verhot ikkunassa tekisivät ruokasalista houkuttelevamman. Joten, toivottavasti innostun lenkkeilystä ja uusista herkullisista ruuista.
Ehkä minusta ei tule sellaista himoliikkujaa, joka ei hikoile edes maratoonillakaan ja on aina niin hehkeä. Ihailen suuresti ihmisiä jotka jaksavat juosta kuntosalilla ja jumpissa, tehdä terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, sekä käydä töissä, sisustaa ja matkustella. Minua väsyttää ajatuskin, kiitos vihulaiseni. Mutta, jos minäkin kokisin uusia onnistumisen hetkiä tänä vuonna. Kohti ääretöntä ja sen yli!
No, ehkä ihan ensiksi sänkyyn. Hyvää yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti