My own little den

Oi onnea! Sain oman työhuoneen! Seinät kaipaavat tosin maalia tai tapettia, mutta muuten... Olen todella innoissani kun pääsen sisustamaan ja järkkäilemään omaa tilaani. Sain kahdesta huoneesta isomman kaiken lisäksi.

Nyt selailen innossani nettikauppoja ja pinterestiä (aivan mahtava sivusto, käykää ihmeessä tsekkaamassa!). Pääni pursuaa ideoita, huomenna käyn parissa kaupassa ostamassa säilytysvermeitä miljoonille kynilleni ja muille tilpehööreilleni. Monenlaisia juttuja on mielessä. Saas nähdä mitkä kaikki niistä aion toteuttaa. Heh. Jospa suunniteltu Haaparannan reissu toteutuisi pian. Ikeassa olisi vaikka ja mitä kivaa, kuten yleensä, hih!

Tykkään kovasti tuosta tyylistä, naisellinen mutta ei mikään ällösöpö hörsöläjä. Harmi kun täällä päin maailmaa, ei ole Indiskaa tmv. ja kirpparitkin ovat aika harvassa. Tampereella tykkäsin, kun valikoimaa oli niin paljon enemmän. Harmittaa, kun tämän kaupungin keskusta on niin pieni ja kauppojen määrä on aika rajallinen. Vaikka tykkäänkin asua täällä, ei siinä. Onhan tuossa naapurikylässä Zeppelin, jossa on sitten kauppoja joita ei täällä olekaan. Jonkin huhun mukaan keskustaan olisi tulossa Sokos, mutta tiedä sitten. Zeppeliniä ainakin laajennetaan, joten sinne luulisi tulevan vaikka ja mitä jännää.

Eilen oli erityinen päivä, vaikka sitä synkistääkin muisto surullisesta päivästä jota puhutellaan nimellä 9/11, jonka tapahtumat eivät haihdu mielestäni. Kuitenkin, 29 vuotta sitten, 11:s syyskuuta menivät vanhempani naimisiin. Ensi vuonna onkin sitten isomman juhlan paikka, ehkä voisin veljeni kanssa järjestää rakkaille vanhemmilleni jotain todella erityistä.

Hyvää hääpäivää isä ja äiti, olette rakkaita ja maailman parhaat vanhemmat.