Pihalla kukkii!
Lisäksi muutosta huutaa eteinen. Se vaan ei toimi. Komero on suuri, mutta koko ajan täynnä ja kummasti käytössä olevat lapaset, pipot sun muut jäävät eteisen pienen tason päälle keoksi. Argh! Sentään se Hullareilta ostettu Mazen Crown on saatu seinälle keväällä ja on se edelleen ihana. Haluaisin nyppiä jonkun edellisen asukkaan henkarikoukkuviritykset portaiden pilareista, ne ovat rumat. Kyllä, joku edeltäjämme on keksinyt iskeä henkarikoukkuja portaiden puisiin pilareihin naulakoksi. Korkeus on lapsille sopiva, mutta rumuuden lisäksi ne ovat potentiaalisen vaarallisia, olen nimittäin kerran meinannut kaatua naama edellä niihin ja olisi tullut todella pahaa jälkeä. Lapsille meillä on olemassa ihan oikeakin naulakko, joten sen voisi surutta ottaa käyttöön ja heivata nuo hirvitykset hukkaan. Tarvittaessa voisi ostaa kunnollisia koukkuja tai mitä lie noiden nykyisten tilalle.
Hulluutta lisää viime yön uneni. Kyllä, uni. Olimme ostaneet uuden talon, joka oli ihan hillittömän iso (ainakin se osa minkä muistan nähneeni tirsamaassa ollessani), jossa sitten tiettyjen sukulaisten kanssa purettiin muuttolaatikoita ja rymsteerattiin. Voi kun olisin kykenevä, niin tapetoisin alppimajasta monen monta huonetta! Keittiöön haluaisin aika hurjan mustavalkoisen tapetin, olohuoneeseen harmaan. Ruokasaliin olisi se kimaltava kulta-beige lintutapetti, mutta nykyisin en oikein välitä ruskeasta tai beigestä. Jostain kumman syystä olen ihastunut mustan, valkoisen ja keltaisen yhdistelmään (perversionsa kullakin, vai mitä?). Vaikka suosinkin mustia vaatteita, niin kotini haluan olevan täynnä vaaleutta ja vielä enemmän luonnonvaloa. Tulevat pimeät kuukaudet ovat minulle aina vaikeita ja ahdistaa, kun ihana aurinko menee niin pitkäksi aikaa piiloon. Jos asuisin oikein pohjoisessa, tulisin taatusti hulluksi kaamoksen keskellä, vaikka kauniin karua Lapissa onkin, mutta se pimeys puistattaa jo ajatuksena.
Lenkillä oli paljon lehtiä ja ilmassa syksyinen tuoksu
Kuten kuvasta näkyy, ilmat ovat suosineet ja meidän perhe onkin ollut aika paljon ulkona viikonloppuna, ensin käytiin lauantaina Hupisaarilla perhepäivähoidon tapahtumassa, jossa oli kaikenlaista tekemistä lapsille ja toki ihana luonto ympärillä. Ainolan puisto on niin ihana paikka. Sunnuntaina ajeltiin marjametsään ja poimittiin Elpun kanssa vähän puolukoita, kun perheen miehet keskittyivät marjojen syömiseen ja mättäillä istumiseen. Sieniäkin oli, tosi heikkokuntoisia ja etanoita täynnä. Elpua ei meinannut saada ollenkaan lähtemään, kun neiti halusi vaan poimia niitä puolukoita ja syödä eväitä. Hauskaa kyllä oli.
Tänään kävin Brucen kanssa "vain äkkiä" kirpparilla Ruskossa, rahaa paloi päälle 30 egeä. Sillä rahalla sain ison kasan vaatteita lapsille ja itselleni kolme kirjaa.
Brucelle tuommoinen sininen (oikeasti kirkuvan kirkkaan sininen, valaistus vääristää) haalari, kolmet housut, yhdet pitkät kalsarit ja kasa bodyja.
Elpulle farkut ja talveksi karvalakki.
Minulle kirjoja.
Pahoittelen surkeita kuvia, otin äkkiä kännykällä (kuten kaikki tämän postauksen kuvat) ruokasalin lasikantinen pöytä alustana ja se tumma kuvissa on meikäläisen varjo. Valaistus on niin ällö keltainen, että oksat pois. Taitaa vaatia sähkömiehen jos haluaa päästä eroon noista kamalista kattoon upotetuista valaisimen irvikuvista. Sama kirous on olohuoneessa ja eteisessä. Hyh, en ole ikinä pitänyt noista hirvityksistä. Inssille taitaa olla ihan sama, kunhan on valot. Miehet!
Nyt iltatoimille ja nukkumaan, vanhuksen ruhoa kolottaa ja maha kurnii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti