sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Kohti ääretöntä ja sen yli

Voi hyvänen aika!
En ole kertonutkaan, että hain piruuttani opiskelemaan vanhaan opinahjooni. Tosin en uudelleen merkonomiksi, vaan aikuiskoulutuksen puolelle ohjelmointiin. Hiukan skeptisellä ennakkoasenteella klikkasin hakemuksen matkaan ja ehdin jo hiukan sysätä asiaa taka-alalle mielessäni.

Mutta niinpä vain tällä viikolla laatikossa minua odotteli kirje ja siinä luki jotain mukavaa. Minut on hyväksytty opiskelemaan! Koulutus alkaa 3.10. infotilaisuudella, samassa paikassa missä olin merkonomin opissa. Jänskää. Tosin kyseessä on verkkokurssi, joten saan olla kotona, eikä Brucea tarvitse tunkea hoitoon näillä näkymin. Sovin Inssin kanssa pyhittäväni illat ja päiväuniajat opiskelulle, pakenen vielä yläkertaan koodaamaan. Virittelen nyt aivojani opiskelemalla ohjelmakieli Pythonia Codecademyn sivuilla. Puhelimessani on jonkunlainen sovellus samasta asiasta, mutta se on mielestäni huono, sillä se kyselee ihan typeriä ja toisaalta, läppärillä on helpompaa koodata kuin pienellä puhelimella.

Nyt on siis aihetta sisustaa yläkerran työnurkkaus viihtyisämmäksi, eilen siirtelin yläkerran aulassa kirjoja hyllystä toiseen. Harmillisesti työnurkkaus on aika pimeä, joten kunnon valaistus olisi sinne enemmän kuin tarpeen. Minulla on aavistus, että tulen istumaan siellä tunnin jos toisenkin ja harmaannutan hiuksiani siinä samalla. Vähän harmittaa, kun ei ole varsinaista tarvetta hankkia vihkoja, kyniä ja muuta sälää, kun opinnot hoidetaan sähköisesti kotoa käsin. Olisi niin hauskaa hypistellä koulutarvikkeita kuten ennen! Kaikkea sitä ihminen syksyisin kaipaakin...

Ehkäpä muutama ideakuva We Heart Itista.




Ilmeisesti muistitaulu, tai mikä onkaan, olisi aika hyvä juttu. Tuollainen ristikko olisi ihana, ainakin Granit myy sellaista ja se on aivan upea. 


Tänään aloitin päivän tekoreippaana ja koiranomistajan ominaisuudessa taapersin karvaisessa seurassa noin viitisen kilometriä. Nyt on juuri parhaat ulkoilukelit, jos minulta kysytään, lämpötila on sopiva (vaikka kesähelteistä pidänkin, mutta lenkillä se on hiukka nou nou), aurinko paistaa paljon eikä astma kiusaa. Olen innostunut pidemmistä lenkeistä, kunhan saan mennä omaa tahtiani ja ihastella maisemia. Kuvittelen nopeuden olevan keskivertoa, en pidä tukka putkella kaahaamisesta kun idea on kävellä ja ulkoiluttaa koiraa. Luonto on nyt ihanan värikäs.

(tähän piti tulla itse ottamani kuva, mutta se ei onnistunutkaan)

Myöhemmin iltapäivällä kävin Elpun ja Elvenpathin kanssa Ideaparkissa kiertelemässä, saldona lommo lompakossa ja kassillinen kivaa, tarkemmin Brucelle body, minulle tuubihuivi, kuorintavoidetta sekä alusvaatteita minulle ja Elpulle. Olen vähän kade, kun Elpu sai ihania My Little Pony-kuosisia alushousuja ja minä vaan tylsiä yksivärisiä. Kelpaisi "Reinkou Päs" minunkin kalsareihini!

Oli mukavaa kierrellä ja hypistellä, shoppailun jälkeen ajeltiin peräkanaa meille kuvaamaan Brucea. Laiska ja köyhä minä kun en ole vienyt pikkumiestä 1v-kuvauksiin, mutta onneksi minulla on lahjakas ystävä, joka tuli apuun. Elvenpath otti ihania kuvia Brucesta meidän pihalla, poika osaa todellakin poseerata! Kiitos vielä Elvenpath tästä päivästä ja erityisesti kuvauksesta! Nyt pitäisi saada jollain ilveellä tilattua itselle samanlainen kuvakansio kuin Elpusta aikanaan ja sitten sukulaisille pahvipohjukkeisia otoksia.

Että tämmöistä tällä kertaa. Aika jännä viikko takana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti