maanantai 8. joulukuuta 2014

Kukaan ei koskaan

Perjantaina heittäydyin pitkälleni mustalle laverille ja tunnin ajan kättäni poltti. Tunnin ajan pieni neula nakutti kättäni nopeammin kuin yksikään ompelukone, pieni surina jäi puheensorinan alle kun juttelin "hovitatuoijani" Samin kanssa. Tuloksena kaunis tatuointi vasempaan käteen, kyynärvarteen sisäpinnalle.

Kiitos Brahe Tattoo ja Sami tästäkin, seitsemättä jo suunnittelen. Sekä tietysti isot kiitokset tästä joululahjasta äidilleni ja isälleni.


Kyllä, se on nyt niin trendikäs timantti ja siellä on pieni kirjain, E. Koska yllättäen elämäni valon, eli tyttäreni, nimi alkaa E:llä. Vakiintunut lempinimi, jota käytän eniten, on Elpu. Eli saatan puhua ipanan lisäksi Elpusta tulevaisuudessa, tiedättepä kenestä on kyse.

Alkanut viikko pitää sisällään bänditreenejä, kuntosalia ja joulusuunnitelmia. Löysin Youtubesta vanhoja Beverly Hillsejä, katsonpa nyt niitä kun en silloin aikoinaan innostunut niistä ollenkaan. Vain sellaiset 20 vuotta myöhässä.

Ei muuten tunnu yhtään talvelta, kun sataa vettä ja lumesta ei ole tietoakaan. PAH!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti