Hah, edellisen tuotokseni otsikko oli viittaus yhteen lempparibiiseistäni, nyt taas jollain tasolla ajankohtainen. Ainakin sen kivun osalta. Olen taas kerran selkävaivojen kourissa ja siksi sairaslomalla eli saikulla. Ottaako päähän? Ihan vähän vaan!
Noh, onni onnettomuudessa ettei vaiva ole välilevynpullistuma. Syyllinen on välilevy, mutta pienemmässä määrin, ihan vaan pieni repeämä joka kiusaa hermoja. Muutama liike on nyt kielletty eikä salillekaan ole asiaa ennen kuin olo on helpompi. Sekin vielä.
Olen kuitenkin ollut karmea luopio ja kävin Hulluilla Päivillä. Ostin takin, heijastimen, ruokaa, lapselle tunikan ja pari kirjaa. Muutama juttu jäi ostamatta, joten palaan rikospaikalle huomenna, ostamaan korutelineen ja munkkeja, ainakin.
Koen vielä ulkoasutuskaa. Elvenpath, ihana Haltijapolun hallitsija, viettää lähiaikoina synttäreitään ja tiedossa on siis bileet, halloween ja naamiaiset! Siistiä! Mutta miksi hitoksi oikein pukeudun? Argh! En keksi mitään. Mutta lahjanpa olen keksinyt ja osin hankkinut, mutta en taatusti kerro mitä paketista paljastuu, sillä tiedän Elvenpathin joskus eksyvän tänne lukemaan, joten buhahahaa ja lälläspyy! Uskallan väittää lahjan olevan hyvin mieluinen, joten ei hätää. Odotan kovasti bileitä ja luultavasti asuongelmakin ratkeaa, laitan valkoisen lakanan päälleni ja olen kummitus. Pöö. (no ei vaiskaan, saatoin ehkäpä löytää tässä samalla surffaillessani asun itselleni ja nauran itseni lähes sairaalakuntoon)
Ahneena ja itsepäisenä olen tänään päättänyt ottaa harteilleni pienen projektin. Nimittäin alakerran vierashuoneen. Se on nykyään pelkkä pyykkitupa ja sitä hallitsee karmea kasa vaatteita, joiden paikka olisi jossain muualla, kuten kaapissa. Siispä aion suorittaa lähitulevaisuudessa urotyön ja siirtää vaatekasat oikeille paikoilleen, sekä muuttaa huoneen ilmeen miellyttävämmäksi. Tapettiahan se huutaa, mutta ei nyt. Ensin pitäisi valita se tapetti ja mielelläni maalaisin (tai jopa vaihtaisin) liukuovet takaseinän komerosta. Ja se ihana hylly, String Pocket... Se täytyy saada, ehkä jopa useampi. Olenhan ahne paksiainen. Tai edes joku korvaava malli. Ikeaan reissaamme lähempänä joulua, tulevaan Ideaparkiin ei uskalla astua avajaisten aikaan jos haluaa säilyttää mielenterveytensä rippeet. Huoh, joulukin on tulossa ja olen jopa ostanut yhden joululahjan. Enkä kerro sitäkään tässä, kaiken varalta.
Tämän vuodatuksen otsikko viittaa muuten perheemme pienimmän suosikkirenkutukseen, jota on kuunneltu tässä mökissä hyvin paljon. Onneksi kyseisessä veriossa ei ole lainkaan laulua, eli se on instrumentaali, ja sitä jaksaa kuunnella monen monta kertaa kun näkee lapsen innostuvan siitä niin paljon ja miten suloisesti voi pieni ihminen tanssiakaan! Sydän pakahtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti