Tänään olen pitänyt mekkopäivää, ulkoiluttanut pakastebroilerikoipiani ja esitellyt samalla nilkassa virnistelevää merihevostatuointiani. Olin kymmenen aikaan keskustassa ja lämpö helli, hyvä jos jalat koskettivat maata kun leijuin onnellisena ympäriinsä. Nyt olen viettänyt useamman tunnin sisällä, hyi. Odottelen Inssiä kotiin ja samalla voin huilata, vähän iski kolotus kaupungilla ja autossakin pari kertaa. Oli hieman outoa ajella Volskulla eikä Opelilla, ne kun ovat täysin erilaisia ajettavia, ainakin polkimien tuntumasta. Ja onhan omassa hirviössäni enemmän hevosia pellin alla, se on tänään ollut vaihtelun vuoksi armaan aviomieheni ratsuna ja itse tosiaan huristelin hänen saksalaisellaan, joka kiltisti vei minut minne käsky kävi iloisesti nakuttaen kuin dieselmersu.
Tänään on ollut ihan mahtavat fiilikset, vaikka tietty krempat ja muut vähemmän kivat raskausjutut ovat kiusana, mutta silti. Hyvä etten kiljaissut ilosta, kun bongasin voikukkia automatkalla keskustaan. Viime aikoina mieliala on noussut ihan älyttömästi ja harvemmin tulee niitä huonoja päiviä, kun voimat ovat pois ja itkettää. Aiemmin mainittu Vihulainen eli sairauteni, joka pysyköön edelleen anonyyminä, on ilmeisesti kevät-kesälomalla. Yleensä kaikkein pimeimmät kuukaudet ovat sen juhlaa ja silloin onkin todella rankkaa. Ehkäpä auringonpaiste, lämpö ja mahassa potkiva pieni ihminen ovat antaneet sille kyytiä. Tiedän Vihulaisen olevan aivan lähellä, mutta se ei nyt pääse kimppuuni, vaikka olenkin toipilas, mutta kovasti olen mennyt parempaan suuntaan, hyvä minä!
Huomenna on tiedossa jännät paikat, kun Leijonat kohtaavat länsinaapurin Globenissa. Aion todellakin katsoa! Euroviisuista en välitä yhtään, ainoastaan vuosi 2006 oli mielenkiintoinen, yllättäen. Hieman olen vitsaillut aiheella, että synnytän juurikin Suomi-Ruotsi-pelin aikana, olenhan vannoutunut jääkiekkofani. Saa nähdä, ei ole enää kauaa (toivottavasti). Jospa pääsisin nauttimaan kesästä vauva-arjen ohessa, se on kuitenkin niiiiiiiin lyhyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti