tiistai 21. huhtikuuta 2020

Kunnian kevät 2020?

Kuten aiemmin jo kerroin, olen hakenut opiskelemaan ammattikorkeaan. Pääsykokeet ovat menneet koronan vuoksi uusiksi ja olen jännittänyt tuleeko kutsua vai ei. Haluan ihan hirveästi opiskelemaan juuri tuota juttua (enkä kerro vieläkään, sori), koen että se on se Mun Juttu. Mun oma pikku lokeroni. Toki on muitakin, mutta jo viime kevään pääsykoetehtävät saivat minut tärisemään innosta. Tässä! Tämä on SE! Mun Juttu! Viimeinkin minulla on suunta ja paikka! Haluaisin myös olla poliisi (joo, naurakaa vaan), mutta koska olen selkeästi likinäköinen rillipöllö, niin ei muuten onnistu.

Olen siis odottanut ja jännittänyt. Lopulta toivottomuus alkoi iskeä, tuleeko sitä kutsua sittenkään? Mitä jos todistuspisteeni eivät riittäneetkään? Miten menettelen jatkossa? Eilen mietin yhteydenottoa koululle kysyäkseni miten on. Avasin ennen sitä sähköpostini ja siellä se oli! KUTSU! Minä pääsin valintakokeeseen! Hyppäsin ilmaan ja kiljuin ilosta, sitten tuli myös ilonkyyneliä, sillä helpotus oli niin suuri. Sen vuoksi olen sitten tänään potenut hirveää päänsärkyä stressin helpotuttua. Katsoin juuri opiskelijan päivästä kertovan videon ja olen edelleen ihan innoissani. Lähipiirini on jakanut iloani ja tsemppaavat minua jatkossa(kin), kiitos kiitos kiitos heille, olette ihania!

Karanteeniarki jatkuu samana, yllättäen. Olen leiponut, käynyt lasten leluja läpi, lenkkeillyt, siivonnut ja leikkasin jopa ihan itse hiukseni. Piti ottaa vaan ne kuuluisat kuivat latvat pois. Niitä kuivia oli vaatimattomat 10 senttiä. Että reilusti lähti, ei haittaa. Vielä pitäisi käydä omat ja lasten vaatteet läpi, sillä pikkuihmiset kasvavat kuin rikkaruohot ja oma kroppani on myös käynyt läpi muutoksia äitiyden ja salihomman myötä. Joskin olen taatusti pöhöttynyt vähemmän fiksun ruokavaliosäätämisen myötä. En ota stressiä, kyllä tämä tästä. Ehkä voisin syksymmällä hankkia vähän täytettä karsittuun vaatekomerooni, jos vaikka alkaisi opiskelukin!

Terveiset vielä teille kaikille sinne, pestään käsiä ja ollaan fiksuja, ei tämä loputtomiin kestä. Pidetään huolta toisistamme ja itsestämme!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti