Oma huone

Minulla on kriisi. Lapseni, prinsessani, Elpu 3 vuotta on nukkunut yhden yön kokonaisuudessaan omassa huoneessaan. Kaikki meni hyvin, lapsi meni huoneeseen itse, omasta tahdostaan ja vapaaehtoisesti. Nukkui sikeästi aamuun asti, samalla kun itse olin omassa pedissäni stressikertoimien huidellessa jossakin miljoonissa. Eilen illalla Elpu kävi taas kokeilemassa hetken omaa huonettaan, mutta tuli kuitenkin isänsä seurassa nukkumaan omaan sänkyynsä isoon makuuhuoneeseen, ison sängyn viereen. Elpun huoneessa kun on vielä täysi kaaos, se on alkujaan minun työhuoneeni, ompelukammioni ja vierashuone. Töitähän minulla ei ole, ompelen hyvin harvoin ja vieraita kyseisessä huoneessa ei ole nukkunut kovin usein. Päävierashuone meillä on alakerrassa.

Mutta siis. Elpun huone alkaa olla tosiasia. Täytyy remontoida ja rymsteerata. Neiti itse haluaa pinkin huoneen (yllätys!). Nykyinen värimaailma huoneessa on kelta-sininen, eli yksi ja suurin seinä on hurjan ikeasininen ja loput vaaleankeltaisia, sinisen seinän yläosassa on Nalle Puh-boordi, joka kupruilee reunoistaan, eli on huonosti kiinnitetty. Lattia on koivuparkettia ja katto lakattua mäntyä, vino sellainen kun yläkerrassa ollaan.

Ikkunaan tulee Elvenpathin tekemät uniikit vihreäsävyiset pöllöverhot. Matoksi jäänee unelmapehmeä paksu harmaa karvapörrö, siihen voi melkein nukahtaa. Kirjahylly pitänee jättää myös. Eli kaksi työpöytää, ompelukone, saumuri, tietokone, kitaroita, kankaita ja ties mitä muuta saa siirtyä, eli yläkerrassa pitänee riehua enemmän kuin yhden huoneen verran.

Huoneen seinän haluaisin tapetoida, tai edes maalata, en vaan pidä sinisestä. Joku vaaleasävyinen asukilleen sopiva tapetti olisi tosi kiva, vaikka Elpu kuulemma tykkääkin kupruilevasta Nalle Puh-boordista. Itse huolisin tämän Ferm Livingin Hairlequin-tapetin jopa pinkkinä:

(Kuva: Finnish Design Shop)

Saas nähdä mitä pikkuneiti hyväksyy omaan huoneeseensa. Se onkin ihan eri juttu se.