Bensaa suonissa

Matka kotiin ja takaisin onnistui hyvin, pieni väsymys meinasi iskeä paluumatkalla, mutta meni ohi. Ajamiseen on selvästi tullut varmuutta, autokin pysyy käynnissä. Yksin tuntuu olevan kaikista mukavin ajaa, saa höpötellä omiaan tarpeen tullen. Kyllä, puhun itsekseni ajaessa: Nosta kytkin, paina kaasua, vaihda vaihde, hidasta, KURKKAUS! Onneksi kaikki omituiset suunliikkeet voi pistää hands-freen piikkiin, kjäh kjäh.

Sain muuten tänään Inssiltä hands-freen. Turvallisuus ennen kaikkea.

Huomenna on ihan pakko siivota, hakea Ozzylle ruokaa ja varmaan käyn kaupassa. Mikäpä siinä, kun on oma auto alla!