Minä olen onnellinen.
Tänään huomasin sen taas. Olen löytänyt tieni pimeydestä valoon, kaikki on nyt hyvin. Tai no, ainakin melkein. Juuri nyt, tässä hetkessä, on hyvä olla.
Pääsiäistä on vietetty kotipuolessa yhden yön verran, muuten olemme jumittuneet Inssin kanssa kotiin. Ihanaa viettää aikaa oman rakkaan kanssa, tekemällä ihan tavallisia juttuja yhdessä. Olen aina tykännyt käydä kaupassa Inssin kanssa, muista paikoista puhumattakaan. 1,5 vuoden tauon jälkeen eksyin jopa kampaajalle! Istuin penkissä pitkän tovin ja melkoinen läjä hiuksia jäi kampaamon lattialle. Nyt minulla on aiemmin tummanruskeaksi värjätty Joan Jett-henkinen tukka. Tykkään ja paljon. Piristi minua ihan suunnattomasti. Ehkä voisin käydä kampaajalla useammin.
5 rullaa tapettia lojuu edelleen ruokasalissa odottamassa pääsyä seinälle. Remontti piti aloittaa tammikuussa ja ohhoh, sitä aloitusta odotetaan edelleen. Sentään uusia huonekaluja sun muita on hankittu. Onneksi meillä on loppuelämä aikaa. Pihakin pitää laittaa. Menin nimittäin ostamaan kukkasipuleita. Minä, anti-viherpeukalo! Minusta on siis hyvää vauhtia tulossa emäntä (TM).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti