Here's to another day closer to death

Olen nyt virallisesti 30-vuotias. Sen kunniaksi olen kuumeen ja kurkkukivun kynsissä. Voi olla angiina. Jee. Eli vietän aikaa enimmäkseen peiton alla ja mietin parempia aikoja. Jospa tämä ei olisi kovin pitkä tauti ja olisin kohta oma itseni.

Kakkua saanen viikonloppuna. Nam. Kunhan leipoisin eka.

Synttärilahjatoiveeni ovat samat kuten joka vuosi, poni, pallomeri ja uusi tatuointi. En luultavasti saa mitään niistä tänäkään vuonna, tsöh. Noh, paras lahja on olla rakkaiden ihmisten sekä eläinten ympäröimä ja suht koht terveenä vielä. Olen minä sentään saanut yhden lahjan, Polar H7-sykevyön Loopin kaveriksi. Ne juttelevat. Ehkä Loop tajuaa miten paljon rehkin kuntosalilla painopinkkojen ääressä, vaikka en heilukaan kuin heinämies. EF Danza oli Loopin mieleen, kun se on tanssillinen tunti, joka tosiaan on yhtä hyppimistä ja heilumista. Mutta katsotaan mitä tämä uusi parivaljakko tuumaa kuntosalihommista, kunhan tästä tervehdyn.

Pitäisiköhän minun nyt kehittää ikäkriisi? Heittää nahkahousut nurkkaan ja pukeutua aikuisemmin? PAH! Ei pelkoa, vain rusetit hiuksissa jätän vähemmälle, muuten jatkan samaan malliin. En tunne kriisiä lainkaan, mikä tässä on ollessa. Toki on hieman jännittynyt olo, kun on taas täyttänyt pyöreitä ja nyt pitäisi alkaa olla aikuinen, mitä se lieneekään. Toisaalta, kun on pienen lapsen äiti, voi joskus heittäytyä ihan kakaraksi.

Ehkä voisin asettaa tavotteita alkavan uuden iällisen vuosikymmenen suhteen. Miten olisi rautainen ja timmi kroppa? Kokonaisvaltainen onni ja hyvinvointi (on muuten ihan helkkarin epämääräinen juttu)? Vakituinen työpaikka? (joo ei ole ei, vielä) Rouvatukka? (NEVER)

Ajattelin pitää juhlavuoden. Olen sen ansainnut.