Voi nyt jumalauda!

Argh, kuinkahan monta kertaa tämä kirjoitus on mennyt uusiksi vähäisen ajan ja selaimen/bloggerin keljuilun vuoksi. Suatana.

Keikka meni ihan hyvin, fiilis oli hyvä, vasta nauhavarmistus paljasti totuuden. Oma suoritukseni oli vähintäänkin surkea. Voi että se on sapettanut meikäläistä! Olen kieriskellyt maailmantuskassa ja itsesäälissä, heitellen kuvitteellista tuhkaa päälleni, ei auta kuin treenata kovemmin.

Muuten on ollut mukavaa ja perjantaina sain viettää laatuaikaa äitini ja tätini kanssa. Ensin kävimme herkuttelemassa Crecianissa ja sieltä Alkon kautta (ostin pullon alkoholitonta kuohuvaa siipan alkaneen kesäloman kunniaksi) Möljälle teatteriin katsomaan Tankki täyteen. Todella mahtava ilta!

(kuva: kaleva.fi)

Olen vielä onnistunut kahdesti laittamaan kuontaloni hyvin. Minä, kaikkien poropeukaloiden äiti. Idean sain tästä Pinterestistä löytyneestä kuvasta:

Oma tukkani on liian lyhyt kuvan temppuun, joten jaoin tukkani osiin. Ensin kahtia pystysuunnassa, eli jakaus ihan alas asti, sitten saadut puoliskot vielä vaakatasossa puoliksi, yläosat kiinni saparoiksi. Ensin piippausrautaa vapaana liehuville alaosille ja viimeisenä ylempänä keikkuville saparoille, hiuslenkit irti, pieni pöyhiminen, pää alaspäin, lakkaa, pää ylös ja hieman harjausta, se on siinä. Toivottavasti ymmärsitte, voinen tehdä kuvallisen ohjeistuksen jos välttämättä haluatte.

Koska siippani on nyt lomalla, ohjelmassa on toivon mukaan paljon yhteistä tekemistä. Ainakin tiedossa on reissu länsinaapuriin, eväsretki uimarannalle ja paljon ulkoilua. Ehkä Qstock kutsuu molempia, omalla vuorollaan, eihän ipanaa voi ottaa mukaan. Itse haluaisin käydä kuuntelemassa Viikatetta ja kuolaamassa ihanaa Kaarlea. Todennäköisesti kuuntelen orkesteria kotona pikku prinsessani kanssa. Mutta aivan ihana tehdä koko perheellä juttuja, odotan kovasti Ikean ihmemaata ja uimarantaa, talviturkkini kun on ollut heittämättä jo pari vuotta. Ehkä uskaltaudun kastautumaan, paino sanalla ehkä. Olen nimittäin ihan mahdoton vilukissa ja palelen herkästi, nämä helteet ovat sitten kaltaiselleni kalkkilaivan kapteenille hankalia, kun en kestä sitä ihanaa lämpöä kummoisesti ja kalpea nahkani palaa auringossa ihan silmänräpäyksessä. Pööh!

Yllä kuva ihanasta WHIstä. Se on edelleen paheeni, hirveän koukuttava sivusto, kuten Pinterest, vaikka koneella ei paljoa istuskella kun jälkikasvu on hereillä.

Ehkä minunkin olisi syytä mennä nukkumaan.