Eikä tässä vielä kaikki. Stockalla oli kantistarjouksessa jos jotakin ja tuuri kävi taas. Haaveilemani La case de cousin Paul, eli ne blogeista tutut Pauli-serkut olivat ilmestyneet myyntiin. JES! Siispä äkkiä paketti kainaloon ja kassalle, useampi euro rapsahti pois ja tuolla ne kiikkuvat ruokasalin ikkunalla. Mallin nimi on osuvasti Helsinki. Ehkä voisin haluta vielä samanlaiset valkoiset tai setin nimeltä Uyuni, ehkä hillitsen itseni. Koti huutaa vielä Arne Jacobsenin kirjainmukeja sekä valkoista String-hyllyä, pakko saada!
(kuva: La case de cousin Paul)
Olen ylpeä itsestäni, en ole ostanut lainkaan uusia vaatteita tai muuta asustetta postattuani sen Hesarin kolumnin. Hyvä minä! Laukussani köllöttelee lahjakortti Henkalle, mutta sen ehtii käyttää ihan rauhassa. Ei tarvitse hätiköidä ja kuten on huomattu, kirpparit ovat hieno juttu. Aion torstaina käydä kierrätyskeskuksessa ja ehkä jollakin kirpparilla samalla, silloin vietän tyttöpäivää ipanan kanssa. Ehkä käydään jopa kaksin kahvilla jossain ja herkutellaan baakkelssilla. Tsih!
En ole muuten ostanut joulukalenteria, höh. Pakko keksiä jotain, ipana ei vielä moisesta tajua ja häntä odottelee vanhempieni varastoissa oma vanha kestokalenterini, siis sellainen mikä täytetään ihan ite. Rakas edesmennyt mummuni teki sen minulle aikoinaan ja nyt on ipanan vuoro iloita siitä, siis ensi vuonna aikaisintaan.
Mutta ensi viikolla voisi taas miettiä aiemmin mainittuja "vaatetta viikoksi"-juttuja, tai miksei jo tässä tänään, kun kerran istun läppärin ääressä takalisto homeessa. Pinterest, tule apuun?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti