Pitkän hiljaisuuden jälkeen olen taas linjoilla. Viime lauantai-aamuna kurvasin Inssin kanssa OYSin pihaan, radiosta soi Led Zeppelinin Immigrant song, satoi vettä. Viime lauantaina kaikki muuttui.
15.6. klo 15.59 meille syntyi kaunis pieni tyttö, painoa 4260g ja pituutta 52cm. Synnytys alkoi noin klo 7, kun lapsivettä alkoi tihkua (käyttäisin kylläkin sanaa lorista tai valua, inhorealismi kunniaan). Vajaan 9 tunnin urakasta selvisin ammeen ja epiduraalin voimin, ilokaasuakin sain, mutta se ei tuntunut olevan suureksi avuksi, huono olo siitä tuli ja hengittäminen oli tosi vaikeaa sen maskin kanssa. Ehkä armas aviomieheni olisi hyötynyt siitä enempi. Mutta yhtä kaikki, vieressäni tässä kulmasohvakolossilla tuhisee pieni ihmisenalku, jonka taisin tosiaan punnertaa ihan itse ulos. Vielä vaikea uskoa, vaikka alkuviikon olin tosi kipeä ja henkisesti vielä vaikeampaa, vaikka olin täysissä ruumiin ja sielun voimissa kun synnytin ja kyllä taatusti tunsin kun tyttö avustettiin ulos, believe me!
Kuitenkin synnytys meni hyvin, kuulemma nopeasti ensisynnyttäjäksi ja ponnistin hyvin. Samoin olen toipunut urakasta mielestäni oikein mukavasti, mutta ennen kaikkea tuo pieni tuhiseva ihminen on aivan suunnattoman ihana ja suloinen. Elämäni on nyt muuttunut pysyvästi ja ehkä tajuan sen tässä lähiaikoina.
perjantai 21. kesäkuuta 2013
torstai 13. kesäkuuta 2013
Alppimajasta kajahtaa
Se on ohi!
Eli kylppäriremontti! Nyt kelpaa, tässä hieman kuvasaastetta, kuvaajana allekirjoittanut, joka ei osaa kuvata.
Tässä aloitettua purkua ja lähtötilanne, eli kuten näette, se oli tunkkainen koppi. Ja alla kuvia matkan varrelta.
Ei taida ihan heti tunnistaa samaksi kopperoksi, vai mitä?
Eli kylppäriremontti! Nyt kelpaa, tässä hieman kuvasaastetta, kuvaajana allekirjoittanut, joka ei osaa kuvata.
Ja tässä tulos, eikös ole melkoinen muutos, mitä häh?
Huomenna pääsee sitten kylpemään, antaa silikonien kuivua rauhassa. Tosin, kuten kuvasta näkyy, hedonistikolli Naksu tunki kuvaan tarkastaessaan uutta hikimajaa. Naksu on nääs saunakissoja.
Mutta onpas ihanaa kun on uusi uljas kylpyhuone, kodinhoitotilasta vielä yksi otos, se muuttui säleovisesta kaapista tämmöiseksi:
Kuva on tarkoituksella pikkaisen pimeä, että tapetin kuviot näkyvät edes vähäsen.
Remontin toteutti oululainen My-Remontti, suosittelen lämpimästi.
Ei taida ihan heti tunnistaa samaksi kopperoksi, vai mitä?
torstai 6. kesäkuuta 2013
Minun kaupunkini
Kuten ehkä on tullut selväksi, asun Oulussa, olen näiltä seuduilta lähtöisin. Nytpä haluan mainita muutaman kivan jutun Oulun keskustan alueelta, jätetään ne ketjuhenkkamaukkaginatricotit pois.
Eli jos suuntaat nokkaasi kohti Uleåborgia, niin vinkkaan käymään näissä:
Colore, värikästä vintagetyyliä pursuava sisustusliike Isokadulla. Jos olisi sitä kyhnyä niin yllättäen ostaisin aikamoisen läjän yhtä sun toista. Ei ehkä synkiöiden juttu, mutta suosittelen katsastamaan jos vähäänkään nappaa. Verkkokauppa osoitteessa colore.fi
Romeo ja Julia, koruliike, aarrearkku. Paljon koruja, ihan hirveästi jos jonkilaista killutinta, lisäksi myynnissä huiveja, päähineitä ja laukkuja, saa myös lävistyskoruja. Sijaitsee melkein Coloren naapurissa, ihan muutaman askeleen päässä. Himoitsen niin montaa tuotetta täältäkin, esim. Heart-laukkua.
Verkkokauppakin on, romeojulia.fi.
Kauppuri5, se burgeribaari, mistä toisessa blogissani on puhuttu. Usein täynnä ja pieni liiketila, näin kesällä lisää tilaa suo patio. Onneksi myös ystävämme take away toimii, jos ei kiinnosta mutustaa eväitään paikan päällä. Osoitteen saa selville nimestä, eli Kauppurienkatu 5. Ja kotisivuille pääsee naputtelemalla kauppuri5.fi.
Tuossa kolme kivaa paikkaa. Lisäksi voisin mainita ihanan Café Bisketin, hyvin suosittu paikka, ihanat leivonnaiset (korvapuustit ovat ihan valtavia ja kuitenkin edullisia) ja tunnelma. Sanoinko jo että ihanat leivonnaiset? Ne baakkelssit vaan ovat niin turkasen hyviä! Tämän ihanuuden bongaa Rotuaarin aukiolta.
Sekä Tomo sushibar, nimensä mukaisesti sushia, sijaitsee Stockmannin ylimmässä kerroksessa, Rotuaarin varrella.
Tietysti kuuluisa Oulun tori ja torinranta sekä Toripolliisi ovat ne tunnetuimmat oululaiset jutut, kannattaa sielläkin käydä. Toripolliisi on perinteisesti se patsas, samaa nimeä kantava ravintola majailee lähietäisyydellä. Vielä en ole sitä testannut, joten en osaa antaa mielipidettä.
Mutta ei tämä Pska Kaupunni ole niin hirveä, mikäpä täällä on asustellessa.
Kuva Wikipediasta, pystin takana on "se ravintola".
Eli jos suuntaat nokkaasi kohti Uleåborgia, niin vinkkaan käymään näissä:
Colore, värikästä vintagetyyliä pursuava sisustusliike Isokadulla. Jos olisi sitä kyhnyä niin yllättäen ostaisin aikamoisen läjän yhtä sun toista. Ei ehkä synkiöiden juttu, mutta suosittelen katsastamaan jos vähäänkään nappaa. Verkkokauppa osoitteessa colore.fi
Romeo ja Julia, koruliike, aarrearkku. Paljon koruja, ihan hirveästi jos jonkilaista killutinta, lisäksi myynnissä huiveja, päähineitä ja laukkuja, saa myös lävistyskoruja. Sijaitsee melkein Coloren naapurissa, ihan muutaman askeleen päässä. Himoitsen niin montaa tuotetta täältäkin, esim. Heart-laukkua.
Verkkokauppakin on, romeojulia.fi.
Kauppuri5, se burgeribaari, mistä toisessa blogissani on puhuttu. Usein täynnä ja pieni liiketila, näin kesällä lisää tilaa suo patio. Onneksi myös ystävämme take away toimii, jos ei kiinnosta mutustaa eväitään paikan päällä. Osoitteen saa selville nimestä, eli Kauppurienkatu 5. Ja kotisivuille pääsee naputtelemalla kauppuri5.fi.
Tuossa kolme kivaa paikkaa. Lisäksi voisin mainita ihanan Café Bisketin, hyvin suosittu paikka, ihanat leivonnaiset (korvapuustit ovat ihan valtavia ja kuitenkin edullisia) ja tunnelma. Sanoinko jo että ihanat leivonnaiset? Ne baakkelssit vaan ovat niin turkasen hyviä! Tämän ihanuuden bongaa Rotuaarin aukiolta.
Sekä Tomo sushibar, nimensä mukaisesti sushia, sijaitsee Stockmannin ylimmässä kerroksessa, Rotuaarin varrella.
Tietysti kuuluisa Oulun tori ja torinranta sekä Toripolliisi ovat ne tunnetuimmat oululaiset jutut, kannattaa sielläkin käydä. Toripolliisi on perinteisesti se patsas, samaa nimeä kantava ravintola majailee lähietäisyydellä. Vielä en ole sitä testannut, joten en osaa antaa mielipidettä.
Mutta ei tämä Pska Kaupunni ole niin hirveä, mikäpä täällä on asustellessa.
torstai 23. toukokuuta 2013
Uusi lakki
Sain tänään tämmösen vappuhatun kissanlelulla.
Kuvassa myös diktaattorini Pulla I Julma ja Verinen. Mutta nyt mulla on lätsä!
Kuvassa myös diktaattorini Pulla I Julma ja Verinen. Mutta nyt mulla on lätsä!
perjantai 17. toukokuuta 2013
Kiss me!
Kuten moni muukin hehkuttaa: Aurinko! Lämmintä! Helle! Ihanaa!
Tänään olen pitänyt mekkopäivää, ulkoiluttanut pakastebroilerikoipiani ja esitellyt samalla nilkassa virnistelevää merihevostatuointiani. Olin kymmenen aikaan keskustassa ja lämpö helli, hyvä jos jalat koskettivat maata kun leijuin onnellisena ympäriinsä. Nyt olen viettänyt useamman tunnin sisällä, hyi. Odottelen Inssiä kotiin ja samalla voin huilata, vähän iski kolotus kaupungilla ja autossakin pari kertaa. Oli hieman outoa ajella Volskulla eikä Opelilla, ne kun ovat täysin erilaisia ajettavia, ainakin polkimien tuntumasta. Ja onhan omassa hirviössäni enemmän hevosia pellin alla, se on tänään ollut vaihtelun vuoksi armaan aviomieheni ratsuna ja itse tosiaan huristelin hänen saksalaisellaan, joka kiltisti vei minut minne käsky kävi iloisesti nakuttaen kuin dieselmersu.
Tänään on ollut ihan mahtavat fiilikset, vaikka tietty krempat ja muut vähemmän kivat raskausjutut ovat kiusana, mutta silti. Hyvä etten kiljaissut ilosta, kun bongasin voikukkia automatkalla keskustaan. Viime aikoina mieliala on noussut ihan älyttömästi ja harvemmin tulee niitä huonoja päiviä, kun voimat ovat pois ja itkettää. Aiemmin mainittu Vihulainen eli sairauteni, joka pysyköön edelleen anonyyminä, on ilmeisesti kevät-kesälomalla. Yleensä kaikkein pimeimmät kuukaudet ovat sen juhlaa ja silloin onkin todella rankkaa. Ehkäpä auringonpaiste, lämpö ja mahassa potkiva pieni ihminen ovat antaneet sille kyytiä. Tiedän Vihulaisen olevan aivan lähellä, mutta se ei nyt pääse kimppuuni, vaikka olenkin toipilas, mutta kovasti olen mennyt parempaan suuntaan, hyvä minä!
Huomenna on tiedossa jännät paikat, kun Leijonat kohtaavat länsinaapurin Globenissa. Aion todellakin katsoa! Euroviisuista en välitä yhtään, ainoastaan vuosi 2006 oli mielenkiintoinen, yllättäen. Hieman olen vitsaillut aiheella, että synnytän juurikin Suomi-Ruotsi-pelin aikana, olenhan vannoutunut jääkiekkofani. Saa nähdä, ei ole enää kauaa (toivottavasti). Jospa pääsisin nauttimaan kesästä vauva-arjen ohessa, se on kuitenkin niiiiiiiin lyhyt!
Tänään olen pitänyt mekkopäivää, ulkoiluttanut pakastebroilerikoipiani ja esitellyt samalla nilkassa virnistelevää merihevostatuointiani. Olin kymmenen aikaan keskustassa ja lämpö helli, hyvä jos jalat koskettivat maata kun leijuin onnellisena ympäriinsä. Nyt olen viettänyt useamman tunnin sisällä, hyi. Odottelen Inssiä kotiin ja samalla voin huilata, vähän iski kolotus kaupungilla ja autossakin pari kertaa. Oli hieman outoa ajella Volskulla eikä Opelilla, ne kun ovat täysin erilaisia ajettavia, ainakin polkimien tuntumasta. Ja onhan omassa hirviössäni enemmän hevosia pellin alla, se on tänään ollut vaihtelun vuoksi armaan aviomieheni ratsuna ja itse tosiaan huristelin hänen saksalaisellaan, joka kiltisti vei minut minne käsky kävi iloisesti nakuttaen kuin dieselmersu.
Tänään on ollut ihan mahtavat fiilikset, vaikka tietty krempat ja muut vähemmän kivat raskausjutut ovat kiusana, mutta silti. Hyvä etten kiljaissut ilosta, kun bongasin voikukkia automatkalla keskustaan. Viime aikoina mieliala on noussut ihan älyttömästi ja harvemmin tulee niitä huonoja päiviä, kun voimat ovat pois ja itkettää. Aiemmin mainittu Vihulainen eli sairauteni, joka pysyköön edelleen anonyyminä, on ilmeisesti kevät-kesälomalla. Yleensä kaikkein pimeimmät kuukaudet ovat sen juhlaa ja silloin onkin todella rankkaa. Ehkäpä auringonpaiste, lämpö ja mahassa potkiva pieni ihminen ovat antaneet sille kyytiä. Tiedän Vihulaisen olevan aivan lähellä, mutta se ei nyt pääse kimppuuni, vaikka olenkin toipilas, mutta kovasti olen mennyt parempaan suuntaan, hyvä minä!
Huomenna on tiedossa jännät paikat, kun Leijonat kohtaavat länsinaapurin Globenissa. Aion todellakin katsoa! Euroviisuista en välitä yhtään, ainoastaan vuosi 2006 oli mielenkiintoinen, yllättäen. Hieman olen vitsaillut aiheella, että synnytän juurikin Suomi-Ruotsi-pelin aikana, olenhan vannoutunut jääkiekkofani. Saa nähdä, ei ole enää kauaa (toivottavasti). Jospa pääsisin nauttimaan kesästä vauva-arjen ohessa, se on kuitenkin niiiiiiiin lyhyt!
tiistai 14. toukokuuta 2013
Likalinssi
Edelleen yhtenä kappaleena, tänään päivä on mennyt paahtaessa viimeisiä koulujuttuja, huoh. Motivaatiota ei kauheasti ole, mutta olipahan kiva huomata ettei niitä saakelin tehtäviä ollutkaan kuin muutama!
Ensi viikolla alkaa kylppäriremppa, hui. Saapa nähdä kuinka käy, armas kehoni (joka on aiheuttanut meille hirveästi stressiä ja minulle turhautumista) on vihjaillut lisää lähestyvästä synnytyksestä. Eipä se laskettu aikakaan ole kuin kuukauden päässä. Tosin viikko sitten synnärillä käydessä kätilö tuskallisen ronkkimisen jälkeen sanoi ettei Toukka enää viikkoja pysy mahassa. Kuulemma tunsi pään siinä kiusaamisen ohessa! PÄÄN!
Sairaalakassi on jo pakattu ja majailee armaan aviomiehen auton takapenkillä. Oma Opeliksini odottelee etupihalla kesätassuja alleen. Joo, hyi, on vielä nastat alla. Mutta auto on seissyt viikon omalla paikallaan, joten sama kai mitkä nakit siinä on jos se ei liiku. Inssi lupasi vaihtaa renkaat ennen torstaita, itse varmaan olen taas apulaisena ja kiskon hampaat irvessä pölykapseleita irti. Siinä hommassa olin meidän Volskun kanssa. Pakkolepo on siis ohi, mutta ehkä ei kannata riehua kuitenkaan ja kätilö tosiaan kehotti rentoutumaan ja keräämään voimia koitokseen. Koitan tässä vältellä synnytysajatuksia ja kehitellä muuta hommaa. Kuitenkaan mistään ei voi tietää milloin alkaa tapahtua, parempi koittaa vaan elää päivä kerrallaan ja tehdä muuta ajankuluksi.
Eikö muuten olekin mukavaa kun kesä tulee? En malta odottaa! Fiilistelen tässä ihan täysillä, onhan lempivuodenaikani tulossa. Jostain syystä tuo yllä oleva kuva tuo rakkaan Mansen mieleeni, älkää kysykö miksi.
Eipä ole ihana kesä kaukana, onkos teillä kesäsuunnitelmia?
Ensi viikolla alkaa kylppäriremppa, hui. Saapa nähdä kuinka käy, armas kehoni (joka on aiheuttanut meille hirveästi stressiä ja minulle turhautumista) on vihjaillut lisää lähestyvästä synnytyksestä. Eipä se laskettu aikakaan ole kuin kuukauden päässä. Tosin viikko sitten synnärillä käydessä kätilö tuskallisen ronkkimisen jälkeen sanoi ettei Toukka enää viikkoja pysy mahassa. Kuulemma tunsi pään siinä kiusaamisen ohessa! PÄÄN!
Sairaalakassi on jo pakattu ja majailee armaan aviomiehen auton takapenkillä. Oma Opeliksini odottelee etupihalla kesätassuja alleen. Joo, hyi, on vielä nastat alla. Mutta auto on seissyt viikon omalla paikallaan, joten sama kai mitkä nakit siinä on jos se ei liiku. Inssi lupasi vaihtaa renkaat ennen torstaita, itse varmaan olen taas apulaisena ja kiskon hampaat irvessä pölykapseleita irti. Siinä hommassa olin meidän Volskun kanssa. Pakkolepo on siis ohi, mutta ehkä ei kannata riehua kuitenkaan ja kätilö tosiaan kehotti rentoutumaan ja keräämään voimia koitokseen. Koitan tässä vältellä synnytysajatuksia ja kehitellä muuta hommaa. Kuitenkaan mistään ei voi tietää milloin alkaa tapahtua, parempi koittaa vaan elää päivä kerrallaan ja tehdä muuta ajankuluksi.
maanantai 6. toukokuuta 2013
Västäräkistä vähäsen
Kevään ensimmäinen västäräkki bongattu jo parisen viikkoa sitten. Elämä on ollut sen verran tylsää ettei ole saanut päivitettyä tätä tai ruokablogia, pahoittelen. Olen edelleen yhtenä kappaleena ja viikkoja on nyt 34. Kylppäriremppa alkaa kolmen viikon päästä, kuun viimeisenä viikonloppuna. Saa nähdä miten tässä käy.
Olipa muuten mukava pitkästä aikaa tarttua meikkipussiin ja suhauttaa vielä hieman hiuslakkaa poninhännän suuntaan. Kotona möllöttäessä ei oikein jaksa meikata, tai jollekin pikaiselle lähikauppareissulle. Arkimeikkini koostuu seuraavista tököteistä: bb-voide, valokynä, ripsari, rajauskynä ja luomiväri. Keikoille sun muille erikoisemmille menoille bb-voide vaihtuu meikkivoiteeseen ja luomivärin sävy mahdollisesti tummempaan. Käytän arkena mielellään aika neutraaleja ja ehkä tylsiäkin sävyjä, dramaattiset sotamaalit jääköön muihin tilaisuuksiin. Tunnustan olevani ihan hirveän laiska meikkaamaan ja laittamaan hiuksia.
Huomenna lupaan laittautua edes vähän, pitää käydä ties missä. Ja parempi hoitaa ne asiat nyt eikä ensi viikolla, onpahan sitten pari murhetta vähemmän. Ei kauheasti nappaa lähteä omin päin liikenteeseen, mutta pakko mikä pakko ja onneksi kännykkä on keksitty. Tuskinpa tälle viikkoa tapahtuu mitään suurta, eniten sapettaa kun joutuu huomenna rälläämään ympäri kaupunkia ja tietty samalla metsästämään rakkaalle maantielaivalleni parkkipaikkaa, joita ei ole liiaksi. Bussithan kulkevat, mutta ei todellakaan nyt mennä niillä.
Ylihuomenna saa taas jännätä telkkarin edessä, kun mm-jääkiekko jatkuu. Kyllä, rakastan jääkiekkoa ja haluan katsoa kaikki Suomen pelit. Tänään oli kyllä nihkeä matsi, mutta tulihan se voitto sieltä. Seuraavaan peliin on parempi ryhdistäytyä, Leijonat!
Mutta ihanaa kun kevät on näin pitkällä ja aurinko paistaa, ei ole kesä kaukana. Tietty ennen kun pääsen nauttimaan kesästä, on edessä iso urakka nimeltä synnytys. Enköhän minä siitä selviä.
Vielä olisi pari kurssia paketoitavana, motivaatio nollassa. Eihän se aina onnistu, mutta olisi hyvä saada ne kaksi kurssia pakettiin ennen lukuvuoden loppua ja laitokselle lähtöä. Lakki odottelee koululla ja sen aion hakea ensi viikolla, samalla palautan tehtävät ja siirryn tyytyväisenä mammalomailemaan.
Olipa muuten mukava pitkästä aikaa tarttua meikkipussiin ja suhauttaa vielä hieman hiuslakkaa poninhännän suuntaan. Kotona möllöttäessä ei oikein jaksa meikata, tai jollekin pikaiselle lähikauppareissulle. Arkimeikkini koostuu seuraavista tököteistä: bb-voide, valokynä, ripsari, rajauskynä ja luomiväri. Keikoille sun muille erikoisemmille menoille bb-voide vaihtuu meikkivoiteeseen ja luomivärin sävy mahdollisesti tummempaan. Käytän arkena mielellään aika neutraaleja ja ehkä tylsiäkin sävyjä, dramaattiset sotamaalit jääköön muihin tilaisuuksiin. Tunnustan olevani ihan hirveän laiska meikkaamaan ja laittamaan hiuksia.
Huomenna lupaan laittautua edes vähän, pitää käydä ties missä. Ja parempi hoitaa ne asiat nyt eikä ensi viikolla, onpahan sitten pari murhetta vähemmän. Ei kauheasti nappaa lähteä omin päin liikenteeseen, mutta pakko mikä pakko ja onneksi kännykkä on keksitty. Tuskinpa tälle viikkoa tapahtuu mitään suurta, eniten sapettaa kun joutuu huomenna rälläämään ympäri kaupunkia ja tietty samalla metsästämään rakkaalle maantielaivalleni parkkipaikkaa, joita ei ole liiaksi. Bussithan kulkevat, mutta ei todellakaan nyt mennä niillä.
Ylihuomenna saa taas jännätä telkkarin edessä, kun mm-jääkiekko jatkuu. Kyllä, rakastan jääkiekkoa ja haluan katsoa kaikki Suomen pelit. Tänään oli kyllä nihkeä matsi, mutta tulihan se voitto sieltä. Seuraavaan peliin on parempi ryhdistäytyä, Leijonat!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)