Ilmastoahdistus

Hei pitkästä aikaa. Minulla on ollut kiirus. Kesä meni hikoillessa ja ahdistuessa hiestä. Syksy tuli ihan äkkiarvaamatta ja nyt ollaan ihan lähellä joulukuuta! Voi kuulkaa rakkaat lukijani, sellaista se on.

Olen alkanut kokea ilmastoahdistusta monen muun lajitoverini kanssa. Ihana planeettamme hukkuu saasteisiin ja ties mihin törkyyn. On siis syytä toimia tällä sekunnilla, pienikin teko on tärkeä!
Omat tekoseni aiheeseen ovat aika simppeleitä ja varmaan sellaista aloittelija-tasoa, mutta kuiteski. Tässä siis lista miten Phoenix, arkielämän tupeltaja, koittaa olla ekologisempi!

1. Kangaskassit muovipussien sijaan. Ei maksa paljoa, kestää, kestää ja kestää. Ei vie paljoa tilaa käsilaukussa eikä paina mitään. Ripottele kestokasseja joka paikkaan, autoon, keittiöön, kylppäriin, sillä ne ovat niin monikäyttöisiä! Ja kestokassit puhdistaa helposti pyyhkäisemällä kostealla rätillä tai suihkulla. Käytän niitä nimittäin palautuspullojen roudaamiseen ostosten ja kirjastokirjojen lisäksi. Niihin on myös hyvä säilöä vaikkapa lasten leluja.

2. Kestohedelmäpussit. Tämä oli tajunnanräjäyttävä toteamus. Eihän niitä pikkuisia hevipusseja tule käytettyä kuin kerran ja sitten ne lentävät kierrätykseen. Lisäksi jonkun lähteen mukaan maailmassa käytetään 2 miljoonaa muovipussia minuutissa. 2 MILJOONAA! HYI! Hankkimalla niitä kankaisia pusseja vähentää jätteen määrää ja säästää luontoa, kestävä ja pestävä pussi hakkaa muovirimpulat mennen tullen. Toinen vaihtoehto on punnita ne tomaatit ja appelsiinit irtona, nakata ne isoon laatikkoon ja liimata punnitustarra erilliselle paperille, josta kassahenkilö saa napsittua kaikkien tuotteiden koodit kerralla.

3. Kirpputorit. No joo, niitä olen harrastanut jo pienen ikuisuuden verran. Mutta silti, erinomainen tapa hankkia yhtä sun toista tarpeellista kuluttamatta luonnonvaroja. Viimeisimpiä löytöjäni ovat bombertakki (eli pilotti), hurja kasa kirjoja, joululahja Elpulle, käsilaukku, tennarit, peltipurkkeja, 3 pussilakanaa, astioita.... Uhhuh. Olen samalla säästänyt selvää rahaa ihan huomaamattani.

4. Vähemmän lihaa. Tämä oli helppo, lähes automaattinen veto. Eli punainen liha minimiin. Karjatalous tuottaa valtavia määriä metaania ilmakehään eikä eläinparkojen kohtelukaan ole viime uutisjutuissa ollut kovin kaunista luettavaa, toki poikkeuksia löytyy. Kasvisruoka on edullista ja terveellistä ja vielä ilmastoystävällistä. Oma ruokavalioni on vielä soijaton, mutta se ei ole este. Toki monissa eineksissä on sitä soijaa, mutta ei onneksi jokaisessa paketissa. Härkiksen ja nyhtökauran (sekä niiden soijarouheiden ja -suikaleiden) rinnalle on tullut mifua, kauramurua, vöneriä... Lista pitenee koko ajan ja hyvä niin!

5. Maltti. Eli pää kylmänä ostoksilla. Tarvitsetko todella tuotteet x, y ja z? Onko ne pakko ostaa uutena? Onko ne ylipäänsä pakko ostaa? Kieltäydy kerskakuluttamisesta, suunnittele ostoksesi, äläkä anna tarjousten sumentaa järkeäsi!

BONUS: Korvaa tuttuja tuotteita uusilla versioilla. Kestovaipat muksuille. Kertakäyttöisten siteiden ja tamponeiden sijaan kuukuppi tai kestositeet. Pesupähkinät. Nestesaippuan, -sampoon ja -hoitoaineen korvaaminen kiinteällä palaversiolla. Etikka ja ruokasooda puhdistavat loistavasti ja luonnollisesti monta töhryä. Etsi pakkauksista Ecocert-sertifikaattia, Leapin bunnya tai vegaanikukkaa. Suosi lähellä tuotettua ja ekologista tuotetta. Älä aja autolla joka paikkaan. Tutki pakkauksia, vähennä muovinkulutustasi. Vältä ruokahävikkiä suunnittelemalla ostoksesi.

Ja tietenkin, ihan itsestäänselvää, KIERRÄTÄ. Kierrätä kaikki minkä voit. Paperi, pahvi, lasi, metalli, muovi ja biojäte.

Muista vielä tehdä hiilijalanjälkitesti!

Loppuun pieni söpö ja karvainen kevennys, meidän uusin perheenjäsen, mittelspitz Kita. Alimmassa kuvassa ikää karvan alle 2kk ja ylimmässä otos tältä viikolta.

Oho hups

Kuten tiedätte, allekirjoittaneen liha on heikko meikkihyllyn äärellä. Todella heikko.
Erehdyin eilen "kipaisemaan" Ideaparkissa ja ka-ching! Olen myös hankkinut talven aikana yhtä sun toista, joten tässä lompakkoani ohentanut pläjäys pidemmältä aikaväliltä.

Sivellinsetti, merkistä ei mitään hajua. Bongasin nämä Tokmannin hyllystä ja tulivat heti käyttöön, Bruce kun nappasi salaa vanhan uskollisen poskipunasutini ja uhri on sen näköinen.

Yllä Essenceä, ensimmäisenä ylävasemmalla Holo Wow!-paletti ja Glow like a mermaid-highlighter. Yläoikealla Holo Wow!-sarjan korostuspuikko ja silmämeikkikynä, niiden välissä irtoglitteriä, pipettipulloissa nestemäinen highlighter vasemmalla ja oikella Made to sparkle-sarjan glow drops, eli hehkutipat(?).  Alavasemmalla Winter dreamin'-paletti ilman sivellintä. Alaoikealla You better work!-primer ja Volume booster-primer ripsille.

En ole vielä kokeillut kaikkia, en niin millään. Kokemusta on ainoastaan luomiväripaletista, ripsiprimerista, korostuspuikosta ja hehkutipoista. Sekä tietty siveltimiä olen testaillut jonkin verran. Ripsiprimer oli aika jännää, ripset värjäytyivät valkoisiksi. Harmillisesti ripsivärini oli ehtinyt vanhentua ja sen kanssa piti hiukan säätää. Kuitenkin primer antoi pituutta ja voisin kuvitella käyttäväni sitä säännöllisesti. Ainoa pieni miinus tulee poistamisesta, tuntui ettei mokoma tökötti lähde mihinkään! Toisaalta hyvä keikalla sun muissa jutuissa, mutta väsyneena meikkien poisto tuntuu joskus kovin raskaalta.

Luomiväripaletissa on mukavia sävyjä, luomiprimerin kanssa (sekin Essenceä) värit vahvistuivat ja sain aikaan heti paremman efektin. Harjoittelen välillä keikkameikkiä ja sitä ajatellen haluan muutaman oikein pigmenttisen luomivärinapin kokoelmiini.

Korostuspuikko on mielestäni aika lähellä Essencen toista samanlaista puikkoa, jossa on hologrammikorkki. Yllättäen sekin on arsenaalissani. Ensin mainitussa on hieman hillitympi pigmentti ja jälki ei ole ihan niin sininen kuin hologrammikorkillisessa. Noita hehkutippoja olen käyttänyt useamman kerran, sekoitan muutaman pisaran meikkivoiteeseen ja a vot. Kasvoihin tulee sopivasti hehkua ja kuultoa, ei liikaa.

Siveltimet ovat pehmeät ja mielestäni aika raskasvartiset verrattuna muihin omistani. Varret ovat metallia ja osin kolmionmuotoiset, ehkä vähän ergonomisemmat. Ihan hyvät peruspensselit.

Tässä tulikin mieleeni, että tarvitsen mahdollisesti lisää kangasnaamioita ja ties mitä muuta. Olen alkanut kiinnostua ekologisesta kosmetiikasta, eli tässä kohtaa voidemaisesta deodorantista ja palasampoosta. Saas nähdä milloin keksin hankkia moisia käyttööni.

Jos nyt hetken pitäisi taukoa meikkiostoista ja keskittyisin saamaan näistä uusista(kin) täyden ilon irti.

Kevät saa, trallallaa! Vir var, anna rahaa!

Jee, aurinkoa! Sulavaa lunta! Sanoinko jo aurinkoa? Ihan huikea fiilis kun aikaisin aamulla on valoisaa ja aurinko lämmittää. Sopivasti tänä aamuna olikin sitten 16 astetta pakkasta, brr.

Keikkaa pukkaa taas, enää kaksi viikkoa ja kahdet treenit. Jännittää jo, mutta vain koska joudun ajamaan itsekseni pitkän matkan ja paluumatka tapahtunee yön pimeinä tunteina. Reitti ei ole likimainkaan tuttu ja se on paikoin pimeä, siellä on myös nähty hirviä. Arvannette, etten ole kovin rauhallisin mielin sen suhteen. Pitää ajaa rauhassa ja kurvata vaikka sivuun jos väsyttää tai muuten tarvii taukoa.

Viime päivät ovat menneet ehkä hiukan haikeissakin tunnelmissa, sillä Brucen imetystaival loppui torstaina. Imetin viimeisen kerran keskiviikkoiltana ja nyt ollaan menty ihan ilman. Urakka on ollut pitkä, välillä raskas, mutta kuitenkin olen kiitollinen että olen voinut imettää Brucea alun hankaluuksista huolimatta. Elpua imetin 1v2kk, joka on aika paljon vähemmän. Tosin Elpu on ollut huomattavasti parempi syömään kiinteiden aloituksesta asti. Olen molempiin imetystaipaleisiin tyytyväinen ja iloitsen onnistumisesta.

Toivon mukaan siis saan nukkua parit kunnon yöunet ennen keikkaa!

Sitruuna-inkiväärihauduketta rasittuneille äänihuulille

En halua juuri nyt edes ajatella keikkaa, koska se tosiaan hermostuttaa (myös sillä kivalla tavalla) liiankin kanssa ja täytyy treenata, sekä kuntouttaa ääntä. Viime treeneissä ääni alkoi väsyä ja äkkiä tuntui pisto äänihuulten kohdalla. Itse diagnosoin väärän hengitystekniikan ja huonon lämmittelyn syyllisiksi, joka todennäköisesti turvotti äänihuulia ja aiheutti kipua. Eli en ole kovinkaan paljoa laulanut tällä viikolla, vaan juonut lämmintä, vokalisoinut ja tehnyt hengitysharjoituksia. Tänään sitten treeneihin ja ajatuksen kanssa settiä läpi. Valmisteluja on laulamisen lisäksi myös ulkoisessa habituksessani, olen aivan ulalla sen suhteen.

Pääsiäistunnelmissa on hyvä miettiä tulevaa viikkoa, jolloin olisi tarkoitus käydä pitkästä aikaa Haaparannan suunnalla. Elpu jo ilmoitti syövänsä lihapullia "siinä isossa kaupassa". Candy World olisi varmasti lasten mieleen, mutta en usko mielenterveyteni rippeiden kestävän sitä reissua. Joten Ikea ja Coop/ICA Maxi/Rusta kohteiksi, siinä kaikki. Pitäisiköhän laittaa vähän ostoslistaa kasaan?

Antaa paistaa

Huh. Meillä on sairastettu useampi viikko. Ensin tuli influenssa, joka kaatoi minut ja lapset. Nyt voin sanoa että se on kamala tauti, perus kausiflunssa on ihan pelleilyä sen rinnalla. Elpun kuume oli välillä hurjat 41 astetta, itselläni oli vain 39 ja rapiat. Ehdittiin olla reilu viikko terveenä, niin tulipa sitten se flunssakin. Elpu on jo terveenä, vielä yskä kiusaa hiukan, Bruce alkaa osoittaa toipumisen merkkejä. Itse olen hiukan siinä rajalla tuleeko tauti päälle vai ei. Onneksi tällä viikolla ei ole treenejä, niin saan lepuuttaa äänihuulia ja lääkitä itseäni kaikessa rauhassa. Huhtikuussa pitäisi huristella keikalle toista sataa kilometriä.

Jotain hyvääkin, paino on pudonnut jo 4 kiloa tälle vuodelle. Hetken kävin jo -5:ssä, mutta en vielä uskalla iloita siitä. Jos toinen mokoma olisi pudotettu keikalle, niin mahtava juttu. Innostuin joogasta, mutta arvatenkin se on tauolla sairastamisten vuoksi. Vaikka itse olisinkin täysin terve, olen niin univelkainen etten jaksa oikein mitään järkevää. Etenkin Brucen yöt ovat olleet vaikeita ja käyn välillä aivan ylikierroksilla univajeen vuoksi. Onneksi nämä räkärutot eivät kestä kuukausia, luultavasti ensi viikolla ollaan taas terveinä. Kevät on jo aivan nurkan takana, ihanaa valoa!

Joogahommia ja lumikoira, sekä Elpu.

Koska kevät painaa päälle, hinkuan maljakkoon keltaisia tulppaaneja, kirkasta keväistä vihreää sisustukseen ja haluaisin kunnolla siivota koko kämpän. Olenkin jakanut urakkaa osiin ja teen varmaan vielä erikseen jonkinlaisen suunnitelman miten etenen "suuren räjäytyksen" kanssa. Tehtävää riittää, kuten aina. Onneksi aurinko paistaa enemmän ja päivä pitenee, se antaa hurjasti energiaa ja parantaa mielialaa. Hiihtoloma on ensi viikolla ja arvatenkin huristan lasten kanssa kotikonnuille muutamaksi päiväksi. Koiraosasto meni edeltä pitämään seuraa vanhempieni Muru-koiralle, sekä keventämään omaa taakkaani sairastamisen keskellä.

Suunnittelen uuden talvitakin ostamista, samoin pitäisi tilata lisää naamioita Bearelilta. Pankkitili ei ehkä taivu kaikkiin haaveisiin, mutta kaikki aikanaan. Otetaan asia kerrallaan!

Hei vaan 2018!

Niin se vuosi meni ja vaihtui. Itse olin h-hetkellä keikkapaikan takahuoneessa, eli bäkkärillä. Siitä noin puolisen tuntia myöhemmin alkoi keikka, ensimmäinen sillä porukalla, mutta ei viimeinen. Keväälle on tiedossa pari vetoa lisää, en malta odottaa!

Haikein mielin palaamme alppimajassa arkeen, eli siivoamme hiljalleen joulua pois ja siirrämme katsetta kevääseen. Päivä onkin jo pidentynyt hieman, mikä on arvatenkin ihanaa. Rakastan luonnonvaloa, joten haluaisin sen tulvivan joka raosta. Eilen oli niin kylmä, etten paljoa voinut ulkoilla ilman hengenahdistusta. Ärsytti, samoin koiraosastoa paleli, kun tassut nousivat välillä korkealle lämmittelemään. Onneksi tänään on paljon lauhempaa ja pääsin vähän jaloittelemaan, murtunut varvaskin alkaa tuntua paremmalta. Olisi kohtalon ivaa, jos murtaisin toisesta jalasta varpaan. Keikalla selvisin hyvin, vaikka vähän pelkäsin ettei varvas antaisi isommin varaa liikkua, saati valita muita kenkiä kuin töppösiksi nimittämäni tekoturkissaappaat. Onneksi varvas kesti maihareiden paineessa ja pitkän keikkaillan. Seuraavana päivänä oli pää kipeä senkin edestä, valvominen ja hurjan pitkäksi venynyt ateriaväli purkautuneen stressin kanssa pamauttivat kallooni vuosisadan migreenin. Ai hitto sitä tuskaa! Toivottavasti sellaista ei tule enää ikinä, saati pahempaa. Pitää seuraaville keikoille muistaa ottaa mukaan syötävää ja koittaa ottaa vaikka torkut, jos mahdollista. Ainakin huhtikuun keikkamatkan aikana ehtisi nukkua, jos ei tarvitse ajaa koko matkaa. Tiedossa on toista sataa kilsaa maantietä ja pitkä yö. Ehkä jokainen meistä haluaa siinä tilanteessa ottaa unet. Jos tulee pidempiä reissuja, niin alan miettiä majoitusta tai muuta, sillä en halua ajaa samoilla silmillä keikan jälkeen pitkää matkaa, enkä varsinkaan yksin.

Ensi viikolla olisi meikäamatsonin syntymäpäivä, hui! Ajattelin tehdä jotain jääkaapissa möllöttävästä kinuskinmakuisesta tuorejuustosta, jos en muuta niin kakkua. Sain jo ensimmäisen lahjan, Mine Güngörin Metsämansikat-kaulakorun. Se on ihanampi kuin kuvittelin.

(kuva: Weecos)

Weecos on käymisen arvoinen paikka, siellä on vaikka ja mitä kivaa. Lompakko sanoo pian isosti iik, kun kuolaan ties mitä koruja, vaatteita ja sisustustavaraa. Noh, aina saa haaveilla.